Kyseisellä reissulla en ollut vielä voltti-iässä, joten tyydyin tyydyttämään uteliaisuuttani ehtojen ruotsalaistuotteiden kanssa. Nimi Ramlösa tuntui etäisesti tutulta ja jotenkin jopa tarunhohtoiselta. Ramlösa, paikka jossa Ruotsin vaalikuningas valittiin, vai oliko se sittenkin se paikka, jonne taistelussa kuolleen ruotsalaisurhon sielu siirtyi sen jälkeen, kun soturin kalmo poltettiin miekkojen kera veneessä merellä..? Joka tapauksessa kokeeksi ostin tölkin sitä. Vähänpä tiesin, mitä saatanallista tuotetta tunnustin silloin.
Vissy on niitä ajoaineita, joihin pitää kasvaa. Harva lapsi kai pitää siistä ja lämmin vissy ei aina hiero aikuisenkaan makunystyröitä. Muistan vieläkin sen pettymyksen, jonka Ramlösa taskulämpimänä aiheutti. Muistutti maultaan suurin piirtein paholaisen palli(s)hikeä. Sittemmin en ole paljon vissyä tölkissä nähnyt, mutta nyt taas. Suomen tölkki-craze on ulettanut lonkeronsa jo kuplaveteenkin.
Joihan tuota, mutta vissy ei sovi jostain syystä tölkkiin mielestäni. Ja siis muutenkin kuin tästä ruusunnuppumaisesta kokemuksestani johtuen... Mistä tulikin muuten mieleeni, että mitenköhän muuten (tulevaa) kuolemaani seuraavat toimittajat menisivätkään ymmyrkäisiksi, jos henkäisisin viimeisinä sanoinani "Ramlösa"... Se on ehdottomasti yksi sopiva erikoisuus, joka kannattaa pitää mielessä. Mutta niin, vissy ei sovi tölkkiin kai siksi, että se on pohjimmiltaan vettä. Se on kotonaan muovipullossa. Kaunis alumiini säästettäköön kolalle.
Pari muistoa kuplavedestä ja lapsuudesta:
VastaaPoista-Juurikin ruotsinlaivalla. Serkkupoika pistämään kolikoita limsakoneen syövereihin ihanan kolajuoman toivossa. Juuri ennen valintaa iskin raukkamaisesti Ramlösa-nappia. Voitte kuvitella mikä sota siitä syttyi.
-Hartwall Vichynjuontikisat(TM) joskus ala-asteikäisenä. Oksennus oli melko kuplivaa.