Kinder Pingui - patukan ja huonon idean välimuoto

Helluni oli ostanut minulle Kinder patukan, luultavasti ettei verensokerini pääsisi vaarallisen alas ja en taas saisi väkivaltaista raivokohtausta. Harmiksemme patukka oli uusi Kinder Pingui jugurttimömmöpatukka, joten helluni miltei joutui ostamaan perhepakkauksen ihonväristä meikkivoidetta. Hillitsin kuitenkin itseni, vaikka patukan luonne oli heikko kuin uskovaisten kyky ennustaa maailmanloppuja. Kerron seuraavassa miksi petyin näin pahasti ja minkä takia tämä reaktio voi lopulta kaadaa Kinderin kokonaisuudessaan ja ensi pääsiäisenä saamme vain paskoja suklaamunia.

Lueskelin juuri brändien tärkeydestä, jutussa kehuttiin Karl Fazeria. Uskoisin Fazerin menestyksen johtuvan siitä että on ymmärretty pelata omilla vahvuuksilla ja nojattu erinomaiseen tuotteeseen. Ei sillä etteikö Fazer tekisi huonojakin tuotteita, mutta ensimmäisenä mieleen tulee se sininen suklaa ja sen ympärille kyhätty tuotelinja. Persuissakin on paljon ihan käsittämättömän pöljää sakkia, mutta karismaattinen Soinihan sitä ekana mieleen tulee. Ja tietysti Halla-aho joka ei haluaisi valokuvissa näyttää itseltään. Tough shit, son!

Kinderin brändi on mielestäni myös hyvä, pakko olla, koska kaverit onnistuvat myymään suklaamunia ympäri vuoden. Huolestuttavaa kuitenkin on miten nopeasti kuluttaja kuninkaan fiilis brändistä voi muuttua. Tämä tapahtuu kun aletaan keulimaan ja eksytään polulta. Kauppoihin on ilmestynyt jokin epämääräinen Kinder jugurttirahkapatukka, joka ei edes tippaakaan maistu Kindersuklaalle! Turha odottaa että patukan seasta löytyisi koottavaa leluakaan. Oloni on petetty, alaston ja likainen. Ilmiö on tuttu 90-luvun rap-musiikin parista. Wu-tang Clan dominoi kenttää viisi vuotta 93 vuoden debyytistään lähtien. Uudet ryhmä- ja soolojulkaisut rakennettiin sisäisen tiimin ja keulahahmo RZA:n johdolla. Menestyksen takana oli diktatuuri ja se että kampe kuulosti aina helvetin tiukalta. Kun RZA luopui yksinvaltiudestaan, taso putosi ja jampat eivät kyenneet omillaan samaan. Tästä seurasi suuri määrä heikkotasoisia julkaisuja Wu-logon alla. Wu ei ollutkaan enää laadun tae. Kyllä se vituttaa jos ostaa levyn ja toivoo turhaan että someone would bring the muthaphuckin' ruckus!

Juuri näin Kinder ottaa nyt turpaan jugupatukkansa kanssa. Pahin moka on se, ettei se edes etäisesti maistu sille herkkusuklaatille! Kinder tuote, joka ei maistu Kinderille! Halla-ahoakin tympii kun ei näytä kuvissa edes etäisesti Dolph Lungrenilta! Kuten yleensä, Halla-aho tarjoilee yleispätevän vastauksen tilanteeseen, jossa tuote ei vastaa lupausta.

Boikottiin koko paska.