Miten suomalainen lepytetään?

Ennen.

Onko mitään tylsempää kuin se, että käyt kaupassa ja menet kotiin. Olet ostanut juuri niitä tuotteita kuin tarvitset. Luulet, että kaapissasi on metukkaa. Alat jossain vaiheessa tehdä leipää ja huomaat, että metukka on pilaantunutta. Et siis saa sitä, mitä haluat. Voi veljet, että ottaa päähän.

Mitäänhän sille tietenkään ei voi. Jotenkin huonosti suljettu lihapaketti tai kuljetuksessa rikkoontunut kuori ja pilalle menee. Sattuu varmasti kaikille jossain vaiheessa. Se vaan on hauskaa, miten siihen kaupat reagoi. Palautin tuon metukan ja sain rahojen lisäksi kahvilipun. Taannoin vaimo osti toisesta kaupasta pilaantunutta juustoraastetta ja sai korvaukseksi kahvipaketin. Suomalainen lepytetään siis kahvilla. No sehän tiedetään.

Jälkeen.

Vaikka kaikille kaupoille sattuu joskus huonoja tuotteita joukkoon, pitemmän päälle paskat tuotteet todellakin ottavat nupoliin. Lähimmässä S-Marketissamme pakasteet näyttävät siltä, että ne ovat kerran sulaneet ja tuoretuotteet siltä, että ne ovat kerran jäätyneet. Sekin mikä on sinänsä ihan ookoo, on usein parhaat päivänsä nähnyttä. Lähinnä viitsii ostaa säilykkeitä ja kolaa. Tarpeeksi monta kertaa petyttyämme olemme pistäneen paikan boikottiin. Se kyllä tympäisee, että pitää lähteä merta edemmäs kauppaan (itse asiassa, kun asumme saarella, tämä puujalkavitsi pitää jopa paikkansa), mutta sontaa en kestä. Menis kauppa konkkaan ja tulis uusi ehompi tilalle.