Alumiinista aamupalaa

En ole aamupalaihmisiä, kuten tiedämme. Keskimäärin Suomessa aamuisin kahvinkeittimet laulaa ja leivänpaahtimet poksuu. Keittiön pöydän ääressä syödään, juodaan ja luetaan lehteä pitkä tovi, kuten nimimerkki Vaimo orjalallisesti joka päivä.

Toista se on Ämeriikässä. Päätellen siitä, miten kovat jonot Tähtidollari-kahviloissa ja dinereissä on, Yhdysvalloissa kukaan ei syö kotonaan mitään, vaan aamupala otetaan työmatkalla lennosta. Testailin muutamaa erilaista ja hyväksi havaitsin.

Varsinkin bagelit kyllä uppoaa meikäläiseen. Otetaan esimerkiksi tuo isoimman kuvan setti. Sellainen sentin kerros pekonia ynnä munaa ja juustoa bagelin välissä. Toimii. Tän hain kämpille, joten nautin sen oikeaoppisesti Dr. Pepperin kanssa :D

Toinen kokeilemani variantti on joku tuollainen rulla, en muista millä nimellä sitä myytiin. Vähän epäilyttävä mielestäni jotenkin... Kananmunawraphässäkkä aamupalaksi. Kätevää toki otettavaksi mukaan, mutta vähän suspicious. Ei saa varauksetonta suosiotani.

Viimeinen setti on yhdistelmä eilistä ostettua pizzaa ja kolaa. Kirjoitan pizzasta vielä erikseen, siihen liittyy eräs tärkeimmistä asioista, mitä taannoin opin Pietarissa. Tuo kola on kuitenkin hauska. Kun tölkit ovat halpoja, niitä tulee juotua, mutta lomalla oleminen vaikuttaa muutenkin.

Se on helpompi kai juoda kolaa aamupalaksi, kun on poissa tutuista ympyröistä. Aika harvoin korkkaan aamuisin kotona. En koskaan. Kai ilmiö on vähän sama kuin se, että lentokentällä konetta odottavat ihmiset (ainakin suomalaiset) vetävät aamupalansa helposti valkkarin kanssa "koska ollaan lomalla". En ole sitä tajunnut, mutta en kai kolineni ole paljon parempi.

Mutta täytyy vielä noista dinereistä sanoa. Oma vaikeutensa on urvelolla tilaamisessa. Kun ei tiedä kaikkia speksejä, se olo on kuin Leinosella ekaa kertaa Subwayssä. Eikä auta se, että kokit puhuvat ensimmäisenä ja toisena kielenään espanjaa. Viisainta lienee vastata "jees" ja korjata tilannetta seuraavalla kerralla, jos tarve vaatii. Kokkien ansioksi on sanottava kuitenkin erinomaisten bagelien lisäksi erinomaiset käärintätaidot. Parilla pyöräytyksellä setti on foliossa, homma sulavan elegantisti kuin Leif Segerstamin johtama Karelia-sarja eli kelpaisi persullekin. Vihoviimeinen plussa take-awayssä on se, että tippi on mukana hinnassa. Ei tarvii ynnäillä ja pohtia.