4.8.2011

Jussi-papan pitsaa

Taannoiselta Venäjän reissultani... ehkä vuodelta 2007 muistan erityisen hyvin kaksi asiaa. Toinen on vaimoni kanssa riitely ja toinen Papa John'sin pizzat. Jälkimmäisiä muistelen monesti lämmöllä, sillä en muualla ollut niitä sen koommin syönyt, en ennen kuin Nykissä.

Pizza on italialaisten keksintö, mutta jenkit on vetänyt senkin toiselle asteelle. Aivan samoin kuin vaikka lentotukialuksissa, jenkit eivät keksineet niitä, mutta veti nekin överiksi. Kunnon amerikkalainen jytkypizza, ei sitä italiaano tunnistaisi heikäläislätyksi, mutta eipä väliä, meikäläinen tykkää sekä vanhan että uuden mantereen tuotoksista.

Papa John's tekee amerikkalaisellakin mittapuulla aika tuhteja piiraita. Meillä kävi tsägä, sillä yksi Nykin harvoista PJ-paikoista oli lähellä kämppäämme. Menimme paikalle vain huomataksemme, että se olikin vain noutopaikka. Nou hätä, otimme mukaan. Täytteitä en muista, joku perus. Vähän harmitti, sillä tarjolla olisi ollut myös neljän tai viiden lihan pizza. Avioliitto on kuitenkin kompromissien tekemistä, kuten tiedämme.

Aiemminkin olen kehunut, mutta PJ:n parhaimpia keksintöjä on tuo dippi. Reunukset jäävät helposti syömättä, mutta ei jos on valkosipulidippiä. Hyvää shittiä läpeensä, tuota pizzaa ei montaa slaissia tarvitse ollakseen kylläinen. Ravintolassa syödessä suosittelen myös alkupalaksi tarjottavaa juustopizzaa. Se lämmitti mukavasti Pietarin pakkaspäivinä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti