Testasin carbonaran. Onhan se totta_kai selvä, että ei pakaste voi olla hyvää kuin aito ja tuore tavara - ja pakastettu pasta on aina epäilyttävää -, mutta tässä on heitetty pyyhe kehään jo alkumetreillä. Se on niinku Rocky ei olis ekan rankan lenkin jälkeen koskaan lähtenyt toiselle, niinku Ripley ei olis lähtenyt hakeen sitä kersaa munien keskeltä tai niinku Arska ei olis koskaan hakenut kuvernööriksi. Tää on löysäkullista luovuttamista ennen kuin on edes kunnolla yritetty.
Herneitä pasta carbonarassa, voi herran pieksut! Herneitä carbiksessa. Just tsekkasin, Wikipedian mukaan tää on joku jenkkivariaatio, mutta miksi tuoda se tänne? Ei herneissä ole mitään pienintäkään järkeä tuon ruoan lisänä. Carbonaran hienous on juuri se rasvaislihainenkombinaatio, jonka se muodostaa. Ei mitään ylimääräistä, dead simple. Korkeintaan kermaa, jota itse heitän, mutta herneet voi viskata mäkeen. Tuun vihaiseksi!
Tää on juuri näitä asioita, joista pitäisi langettaa kuolemantuomio. Ei oikeudenkäyntiä, ei selityksiä, ei viimeistä lounasta, ei hautakiveä, vain herneiden lisäämisen keksijä seinää vasten ja ruumis jonnekin juntkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti