Aluksi nimittäin ostin VK:ni Alkosta. Siellä se oli Breezerien ja muiden seurassa hyllyssä. Sitten kuitenkin huomasin joskus, että jukopliuta, tätähän saa normikaupastakin. Olin ymmyrkäisenä.
Syynä ymmyrkäisyyteeni oli se, että olin luullut, että näissä juomissa on votka ajoaineena. Nimikin taitaa olla lyhenne sanoista vodka ynnä kick. Täällä Kekkosslovakiassa votkapohjaista juomaa ei kuitenkaan saisi myydä ruokakaupassa, sillä se saattaisi johtaa alkoholin liikakäyttöön ja lieveilmiöihin, joilta nyt olemme säästyneet.
No, luinpa sitten kerran pullonkylkeä ja totesin, että kyseessä on olutpohjainen tuote. Olin vähän pettynyt. Edelleen selvitin kuitenkin netistä, että votkaahan siinä on. Olin jo sekaisin. Tampereella viikonloppuna salapoliisintyöni tuotti tulosta, kun käteeni lyötiin Alkosta ostettu puteli. Votkaa siinä oli. Kuulia oli siis kahdenlaisia, kuin Pekka Töpiksessä konsanaan. Erona pulloissa on se, että Alkon laadussa kyljessä lukee vodka, kaupantavarassa alcoholic tai jotain sinnepäin. Aika kummallista mielestäni, että myydään erilaista ainetta samanlaisissa pulloissa, mutta tämän ajateltuani samalla päähäni pälkähti, että kai ero on sama kuin kaupan ja Alkon lonkeroissa. Eihän siinäkään järkeä ole.
Asian selvitettyäni aion siirtyä juomisessani Alkon tavaraan, ja tästähän muuten seuraa se, että mojito-testikin täytyy tehdä uudelleen. Olutmojis ei vaan voi olla hyvä. Täytyy kotiuttaa Alkon VK-mojito, joka sisältänee rommia. Katsotaan, miten käy. Ehkä joskus hulluttelen ja teen makutestin olut- ja votkanamiskuukkelin välillä. Tähän ehkä tarvitsen namiskuukkeliasiantuntija Typyn apua, joten alahan varata kalenteristasi aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti