Pesto, pesto, pesto!

Genovasta on tullut kaikenlaista merkittävää. Tai ainakin kaksi asiaa, Cristoforo Colombo -niminen tutkimusmatkailija ja basilikapohjainen kastike. Kolumbusta eivät kaikki pidä oikein minään, sillä he väittävät, että Amerikka ei koskaan ollut varsinaisesti hävyksissä, joten ei sitä ole voinut kukaan löytäkäään. Saattaa olla, mutta peston merkittävyyttä älköön kukaan kiistäkö.

Itsetehty pesto on ollut meidän perheessä jo pitkään to do -listalla ja viimein uskaltauduimme siihen. Varustuksenamme oli muun muassa Ikea-mortteli ja Jamie Oliverin basilikaa. Lopputulemana oli niin hyvää pestoa, että itkuhan siinä meinasi tulla.

Reseptien kanssa oli pientä epämääräisyyttä, joten inasti liikaa tuli valkosipulia ja suolaa. Siitä huolimatta tavara oli niin hyvää, että jokainen suupala tuntui perstaskussa asti. Yhdestä puskasta ei paljon tule kastiketta, mutta tarpeeksi kahdelle. Kokeilkaa kotipestoa hyvät ihmiset. Kaupan pesto tunnetaan meillä eräänlaisena hätävararuokana. Kotipesto on jotain aivan muuta... Kohtalaisen kalliit aineethan siihen menee, mutta joka sentin arvoisia ovat.