Aamupala vs. aamupala

Huomatkaa taas Leinos-tribuuttipose.

Työni näyttää kovin vaikuttavan syömiseeni, koska jauhan siitä koko ajan. Mutta kai lienee luonnollista se. Nykytyöpaikkani muutti muutaman korttelin ja tämä pieni siirtymä on muuttanut aamupalatottumuksiani. On hankala mennä töihin tyhjin käsin. Kaksi ketjua on taistellut sielustani.

Olenkohan ainoa, joka painelee noita mäkkikahvin kansia?

Mäkkäri. Joku on ehkä blogista huomannut, että Mäkin juustot ovat heikkouteni. Kluuvin Mäkkäristä olenkin nyt useampaan otteeseen hakenut juusto-med-kahvi -yhdistelmän aamuksi. Kaksi euroa. Ainoa ongelma on se, että olen töissä yleensä noin ysiltä. Monilla raksamiehillä on niillä main kahvepaussi, sillä toisinaan tiskillä on jopa kohtalaista jonoa. Ei kiva.

Weinssi. Wayne's Coffeehan tarjoaa (ehkä kaikkialla?) ennen kymmentä ostetut kahvit puoleen hintaan. Kai tarkoituksena on yrittää tuoda Suomeen pahvinen kahvimuki kourassa töihin -meininkiä. Helsinkikin voisi olla kuin Berliini vuonna 2006. Weinssin ongelma on se, että aina ison capin saadessani mieleeni tulee jenkkigrande. Ihan mopo tuo Suomi-versio. Kauneusvirhe on myös se, että saatoin saada vanhaa vaahtoa capikseeni tuossa yksi päivä. En seurannut tilannetta, mutta en huomannut kahvityypin vaahdottavan maitoa ollenkaan, vain kaatavan sitä. Kahvi maistui normilta (=SB:tä huonommalta), mutta silti ketuttaa saada edes minuutin vanhaa tavaraa. Ihan periaatteesta.

Kumpi sitten on parempi? Riippuu hieman päivästä. Usein mulla on myös nälkä, joten Mäkki houkuttaa. Toinen pointsi Mäkille menee siitä, että se on huipputuote, kun taas Weinssi on köyhän miehen Starbuckki. Toisaalta cappuccinoa parempaa ei ole... Ehkä tuossa on vastaus, 2-1 Mäkkärille? Sen ainakin tiedän, että kauan sitten olen lakannut pitämästä outona ajatusta juustojen syömisestä aamuisin. Tuo asia snadisti pelottaa itseäkin.