18.12.2011

Joulukolanterin 18. luukku: Hätätilakola

Tiedäthän tunteen? Koko päivä töissä dominoimassa, vaikka jokainen kollega yrittää heitellä jellydildoja rattaisiin. Jokainen asia päiväsi aikana on ollut joko mahdoton toteuttaa tai helvetin hankalasti hoidettavissa. Päivä on kestänyt aamusta iltaan, eli noin 5 tuntia liikaa. Saavut kotiin, ei tietenkään ole mitään ruokaa, eikä tarvitse, söithän jo töissä paskaa. Janottaa ja kädetkin ovat tärisseet jo pitemmän aikaa. Avaat pakastimen, hakkaat verisellä jääpiikillä pari palaa jäätä lasiisi. Lasisi on ollut yön yli parvekkeella pakkasessa odottamassa sinua kuin nippusiteillä itsensä koristellut nuori nainen. Avaat jääkaapin ja suuntaat katseesi ylähyllylle, siihen pirkka-oluen viereen. Mitä vittua? Ei kolaa? Ei edes 1,5 litran pullon jämiä jääkaapin ovessa? Onko tämä sairasta pilaa vai oletko todella päästänyt itsesi tähän jamaan, miten helvetissä tässä näin kävi? Soitat lähimmäisillesi ja kerrot mitä on tapahtunut, samalla avaudut hommaforumille, kuinka somali on juonut virvoitusjuomasi. Kylmä totuus on kuitenkin se, että olet itse mokannut. Olet kuin Kanerva kännykkä kädessä, kuin Janne Kataja hometalossa, paitsi sinä et ansaitse tätä. Jumalauta sinä et tarvitse tätä nyt!

Tällaisiin tilanteisiin jokaisella itseään kunnioittavalla ihmisellä on oltava hätäkola. Kola johon ei kosketa kuin todella pahassa paikassa, kun vaikka kuulet että teille tulee lapsi tai naisesi on löytänyt rakkauden nimeltä Anneli. Tai kun kaikki muu on jo vedetty pöntöstä alas, kun kaikki mahdollinen on satanut Persujen laariin. Silloin on hätätila, ja sinä voit rikkoa lasin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lähetä kommentti