Jokin aika sitten peräänkuulutin ihmisiä ottamaan ohjat käsiinsä, kun lasagnen syöntiin liittyviä oikeuksiamme poljetaan. Pyysin blogikirjoituksessani apua juuri sinulta, Timo. Lähinnä koska olet viime aikoina ottanut mediassa vastaan roolia, jossa olet mies joka hoitaa hommat.
Todistamieni tapahtumien perusteella vastasitte ulvontaani jo kuluvan viikon loppupuolella! Rovaniemen virastotalolla saimme taas nauttia lasagnesta, kuten suomalaisen veronmaksajan joka kuukausi kuuluukin. Kana- ja tonnikalalasagnen tuottamat pettymykset saivat ansaitsemansa päätöksen. Melkein kaiken voi kääriä valkokastikkeeseen, juustoon ja lasagnelevyihin, muttei se tee siitä täydellistä. Se korkeintaan auttaa kestämään hetken aikaa ennen uutta epävarmuuden tunnetta.
Uskon vakaasti että paluu jauhelihalasagnen viitoittamalle tielle antaa pohjoisen syrjäytyneille toivoa paremmasta, eivätkä he pura tonnikalalasagnen aiheuttamaa antipatiaa muihin pohjoisen Suomen kansalaisiin. Lisäksi toivon, että kurssi pysyy korjattuna, ja onnistumme onkimaan rajatapaukset pois pettymyksen onkaloista.
Kiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti