Takaisin Pohjanlahden taa. Reissussa ollessa ei tule pihisteltyä mutakakussakaan, vaikka koto-Suomessa harvemmin tulee kahviteltua. Kahvittelu on helpompaa myös siksi, että esim. Ruotsissa - toisin kuin meillä täällä - on jonkinlaista kahvilakyldyyriä.
Helsingissä on jotain ketjupaikkoja kyllä ja pari mestaa Espalla. Olenko väärässä? Suomalaisen kahvilakulttuurin pienuudesta kertoo se jeesustelu, joka syntyi kesällä, kun Strindbergin terassin lopettamisesta puhuttiin. "Perinteikäs kahvila, Suomen maamerkki häviää, eikö mikään ole pyhää?" ... Ihan tavallinen kahvila, perustettu ysärillä. Sheesh.
Anyway, nyt meen ohi asiassa pahasti. Piti kirjoittaa syömistäni herkuista. Suolaista ja makeaa, ei mahdottomaan hintaan. Hauskaa vaihtelua syödä lounasta kahvilatyyppisissä ratkaisuissa. Suomessa se ei vaan toimisi. ABC-kansa murehtii, että mikä siinä kahvissa voi maksaa, kun kupillisen saa paketin hinnalla...
Oho, tulipa negativistä napinaa. Ei sovi Palliksen henkeen. Olen kai väsynyt, sori.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti