Kreikkalaiset jauhelihapihvit tarkoittavat liiketoimintaa

Katajanokalla on kreikkalainen ravintola, joka on työkamuni mieleen. Pääsin taas lähemmäksi sisäpiiriä, kun mut esiteltiin tälle paikalle. En muista nimeä, joku paikkakunta se taisi olla. No joka tapauksessa, muoviköynnöksiä ja pahoja jauhelihapihvejä. Ja kun tarkoitan pahaa, tarkoitan bad motherfucker -pahaa, eli samuel-l-jacksonmaisen hyvää. Tajusiko kaikki varmasti?

Se on hauska, miten jotkut ruoat saavat etuliitteekseen maan. Samuel L. esimerkiksi tietänee vallan hyvin, mitä Swedish lihapullat ovat. Kreikkalaiset tunnetaan jauhelipihveistään ja aimo jytkyjä ne tekevätkin. Ja vallan mainioita versioita tässä kreikkalaisessa voi nauttia, buzukimusan tahdissa, totta kai.

Annos ei ihan pieni ole ja työkaverini sanookin, että ei aiemmin ole nähnyt kenenkään syövän sitä kokonaan. Kasvatin vähän mainettani porsaana ja totta kai hengitin koko setin. Eikä se nyt niin iso ollut, väittäisin. Mutta hyvää oli, väitän, ja menen toistekin.