Vaalit tulevat ja silloin poliitikot muistavat, että ai niin, on olemassa sellainenkin kansanosa kuin rahvas. Niinpä meitä huomioidaan aivan erityisesti. BZ antoi asematunnelissa minulle postikortin itsestään the other day, mutta ruokaa tai kaffetta en ollut saanut ennen tätä päivää vielä keltään. Persut korjasivat tämänkin vääryyden.
Kävelin Ruoholahdessa, kun toisella puolella katua oli asuntovaunu viritettynä ja kahvi kuumana. Menin paikalle. Paikalla oli ilmeisesti persuehdokkaita ja heidän myötäjuoksijoitaan. Tarjosivat sumppia ja samalla kysäisivät äänestysasioista. Meikäläiseltä ei kysytty mitään eikä kukaan huomioinut, kun kansalaisjournalistin itselleni kahvin, piirakanpalan ja karkin. Ehkä näytin selkeästi siltä, että en äänestä persuja, vaikka mikä olisi. Oi, olisipa se niin... No anyway, ruokaplokihan tämä on, ei politikoida liikaa.
Jos perussuomalaiset hoitaisivat valtiontalouden yhtä hyvin kuin leipovat omenapiirakkaa, niin ajatus puolueen hallituspaikasta ei olisi ollenkaan huono. Piirakka oli maukasta, täytyy sanoa. Kahvikin kelpasi. Mietin kyllä kaffetta ottaessani, että olisin vierauskoreudesta ottanut tavoistani poiketen lorauksen maitoa joukkoon. Peruspersuhan ei siedä edes kahvia mustana, vaikka "ei työperäistä maahanmuuttoa vastustakaan."
Ylläripylläri tuli kuitenkin karkkiosastolla. Perussuomalaisen "takin" alta paljastuikin vihreä namu. Odotin, että sinivalkoisen paperin takaa olisi tullut vitivalkoinen, suorastaan puhtoinen Marianne, mutta se olikin jotain aivan muuta. Olisiko tämä enne? Kuoriutuuko persuehdokkaistakin vaalien jälkeen tuulivoiman kannattajia ja seksuaalivähemmistöjen kamuja? Jäämme seuraamaan asiaa.
eräässä pohjoisen yliopistokaupungissa eräs ehdokas jakoi opiskelijoille pieniä sipsipusseja joiden kylkiä koristi ehdokkaan naama, nam.
VastaaPoistatämä eräs ehdokas olisi saanut erään erästä ruokablogia kirjoittavan kansalaisjournalistin eräänkin äänen.
VastaaPoistaKuka se oli? Jos saan pussin sipsejä niin ääni on hänen! Tämä on sanani.
VastaaPoista