10 kahvia

Olen jo jonkun aikaa valokuvannut erilaisia kahveja. Sellaista refleksikuvaamista, jota harrastan. En tiennyt, mihin proggis oli menossa, mutta sitten päätin tehdä kokoomajutun tälle ihanalle juomalle. Tässä teille siis 10 erilaista kahvetta Koivisto-kommentein höystettynä.

En muista, olenko kirjoittanut tästä, mutta kuvassa on halpaa kahvia mukavassa miljöössä. Juvenes-mukillinen Tampereen yliopiston alakuppilassa. Olen opiskellut ko. laitoksessa ja viettänyt noissa pöydissä lukuisia rattoisia hetkiä. Kahvihetket sopivat mm. tyttöjen naurattamiseen, tuntemattomien ihmisten arvosteluun ja yleiseen maailmanparannukseen. Vaikka en vielä niiiin vanha ole, Alakuppilassa käynti tuo nostalgisen tunteen.

Tästä "laitoksesta" nostalgia on kaukana. Vitutusta ja myöhästelyä se vain aiheuttaa. Kuva on siis VR:läisestä ravintolavaunusta. Ai satana, että oli makeaa mennä lentämällä Rovaniemelle ja takaisin. Matka-aika murto-osa junasta, samoin hinta. Tuhkapilvet jos vältetään, toimintavarmuus aivan eri sfääreissä. Norwegianin kahvia en kyllä maistanut, kun ei tarvinnut aikaa tappaa. VR:n kahvia juo, koska se on hyvä vaihtoehto mielessä välkkyvälle itsemurhalle.

McKahvi. Mäkkäreistä saa kahdenlaista kahvia. Osasta normikeitinmatskua, toisista sellaista automaattijuomaa. Automaattijuoma on hiivatin kuumaa ja toisinaan pahaa, näin olen huomannut. Normikahvi on normikahvia. No, ainakin Mäkkärikahvi on melko edullista. Toimii aamupalalla erinomaisesti juustohampparin kaverina. Tämä kuppi jaksoi työmaalle asti. Huomatkaa post-it-laput. Varmasti jotain tärkeitä muistiinpanoja niissä.

Automaattikahvia muistaakseni Kansallisarkistosta Rauhankadulta. Joskus lounaanpäälle vetäissyt tällaisen. Ihan hauska imata, saapa olla rauhassa ihmisiltä, kun ko. automaatin luona ei ketään normaalisti ole. Automaattimatskut on jotenkin pelottavia vaan. Tuokin on cappuccino luultavasti. Suspicious. Mutta sisältää ihmisen tarvitseman kofeiinin ja sehän riittää. Joskus aikaisemmassa työpaikassani oli ilmaisperiaatteella toiminut automaatti. Tuli muuten naksuteltua sitä...

Kaikenmaailman kissanristiäisiin sitä toisinaan joutuu syystä tai toisesta. Se voi olla sukulaiskeissi, työasia tai joku muu. Onneksi kahvia on useimmiten tarjolla. Se auttaa.

Paremman luokan kissanristiäisissä on myös kaakkua.

Ja kissanristiäisiähän riittää niin, että kaikkia ei voi edes muistaa. Ei ole aavistustakaan, missä tilanteessa olen tän kuvan näpsäissyt. No, kahvia oli ainakin tarjolla, joten luultavasti kestin.

Tämä kahvi on eräs suomalaisia instituutioita. Loukkaamaton ja vailla haastajaa kuten Marski ja Mika Häkkinen. Se on työpaikan kahvitunti. Useimmilla työpaikoilla lienee jonkinlainen systeemi kahvinjakeluun. Olen nähnyt niitä monenlaisia, melko älyttömiäkin. Mutta kahvia on saatava, ihan sama miten. Itsehän olen muuten alkanut juoda kahvia, kun eräällä työpaikalla sitä meni aina vähän haaskiin. Aloin sitten särpiä. Nykyisin tuo sweet nectar of life on lähimpiä ystäviäni.

Lentokentät ovat oma maailmansa. Kuppi kuravettä 3 egeä, kuulostaa melko reilulta. Itse kuitenkin olen sitä koulukuntaa, että lentokentälle on kiva mennä ajoissa. Älyttömät turvamääräykset, laittomat lakot ja matkustamiseen tai omatoimiseen ajatteluun tottumattomat ihmiset aiheuttavat toisinaan viivästyksiä. Kun kaikki menee sujuvasti, on ennen lähtöä aikaa särpiä helvetin kallista kahvia. Kuva btw taitaa muuten olla käsittelemätön eli sen sortin kikkailusta turha syyttää.

Samoin tämä kuva. Tämä on ns. pelkokahvi. Nimitys tulee siitä, kun vierailet ihmisen luona, joka ei juo kahvia. Hänellä on kuitenkin keitin ja kahviakin kaapissa. Itse ainakin mietin aina - viimeksi tätä kupposta keittäessäni Leinosen tykönä -, että a) kuinka kauan tuo kahvipaketti on ollut auki ja 2) milloinkahan keitin on viimeksi puhdistettu. Näitä asioita et voi tietää, mutta aamukaffe on kuitenkin saatava, maksoi mitä maksoi. Leinosen hifi-gourmet-keitin turautti muuten aika hyvät kahvit. Suosittelen kokeilemaan, jos yövytte.