Ohjeita työnhakuun

Ei näin...

Ruokablogi Pallolaajennuksen Niksi-Pallis osuudessa tänään ohjeita työnhakuun. Hypätkää siis kyytiin.

Useimmat lukijathan tietävät tuon yleensä aika vittumaisen proseduurin. Oli itse hakuprosessin alku minkälainen tahansa, useimpiin rekrytointeihin liittyy ainakin yksi työhaastattelu. Tiedättehän tämän tilanteen, jossa noin kolme ihmistä hiillostaa yhtä raukkaa. Se on kuin olisi treffeillä, mutta kellään ei oo kivaa ja jo etukäteen tiedät, että näiden tyyppien kanssa tuskin päädyt samaan sänkyyn edes kuudennella kerralla, joka muuten ymmärtääkseni on takaraja alalla. Välillä näissä tilanteissa puhutaan jopa ruotsia, olen kuullut (siis työhaastatteluissa, ei treffeillä). Ei helkkari, ei huonolla valmistautumisella moisiin säpinöihin.

Juuri niin tein kuitenkin tuossa joku aika sitten. Olin haastattelussa vittumaiseksi paikaksi sanotussa Itä-Pasilassa (siis Itä-Pasila on vittumainen, en tiedä tästä työpaikasta). Menin paikalle junalla keskustasta. Hyvän valmistautumisen varmistaakseni kävin hakemassa Asematunnelin K-kaupasta tölkkikolan. En jukoliste meinannut löytää. Pelkäsin jo, että hommat menee munilleen ennen kuin ne alkaa, sillä eihän haastatteluun pullokolan voimalla voi mennä. Löysin kuitenkin tölkin ja hyppäsin junaan.

...vaan näin.

Hölin kolaa, mutta tyrin. En juonut tölkkiä nimittäin loppuun. Tiesin, että geimeissä menee ainakin puolitoista tuntia, joten luulin tekeväni viisaasti. Koska janoa minulla ei juuri ollut, jätin kolaa juomatta, jotta niin sanotut luonnolliset tarpeet eivät pääsisi yllättämään. Haastattelut ovat tarpeeksi vaikeita ilman kusenpidättelyäkin. No, haastattelu tuli, työpaikka meni. Jälkikäteen debrieffasin itse itseni ja totesin, että sen täytyi jotenkin johtua siitä, että jätin kolaa juomatta. Mikä muukaan sen selittäisi?

Jokunen viikko tämän jälkeen pääsin paikkaamaan mokani toiseen haastatteluun. Tällä kertaa otin kolan mukaan nykytyöpaikkani jääkaapista ja hölin sen kuuman ilman innoittamana loppuun jo ennen ratikkapysäkkiä. Kolapuun nektari voiteli käytökseni kultaiseksi ja Kummelia lainatakseni: "Olette loistava, paikka on teidän."

Eli loppukaneettina työhaun kultaiset säännöt: mieti, mitä sinulla on tarjottavana hakemaasi paikkaan, pistä CV särmään kuntoon ja juo kolat loppuun ennen haastattelua.