Mitä saa pienellä määrällä kuolleita puita?

Vastaus tähänkin kysymykseen on luonnollisesti pizza, nimittäin kiviuunipizza! Kotitekoiseen kiviuunipizzaan ei kummoista krematoriota tarvitse, mutta ei leivinuuneja tai uunilla varustettuja takkoja jokaisesta pirtistä löydy. Vietin juhannusta mökillä, jonka varustukseen kuului Tulikivitakka, jonka yläosassa sijaitsee pieni leivinuuni. Kyllä kelpasi.

Minkälaisen krematorion tahansa löydätkin, tavoitelämpötila on noin 250 astetta. Tuon saavuttaa varsin kivuttomasti parilla sylillisellä kuivia koivuklapeja, halkojen tulee olla vähintään yhtä kuivia kuin Janne Katajan huumorintaju. Monissa uuneissa on paistopohja mukana, mikäli sellaista ei ole, voi tuhkat pyyhkiä uurnaan ja asettaa pizzan rasvatulle alumiinifoliolle. Rasvaus tekee kuulemma pohjasta rapean ja estää tarttumista. Folio kannattaa empiiristen kokemusten perusteella asettaa heijastava pinta ylöspäin, muuten tuppaa tarttumaan. Pizzan paistamisen aikana ehtii harrastaa pari kertaa seksiä, keskimääräinen paistoaika on siis noin 12 minuuttia. Paistamisen puolessa välissä kannattaa pizza kääntää, jotta kypsyys on tasaista.

Ai mitäkö täytteeksi? Itse laitoin tuplapepperonit ja vähän mozzarellaa, yksinkertaista voittokulkua yksinkertaiselle miehelle.

Ruokablogi Pallolaajennus toivottaa kaikille lukijoille hyvää ja turvallista juhannusta! Sää ei syömistä estä!