Bensikseltä ei espressoa saanut

Suomi ei onneksi ole sotinut pariin sukupolveen. 50- ja 60-luvuilla syntyneillä ihmisillä ei ole ollut mitään sellaista kaikkia suomalaisia kokemuksena yhdistävää asiaa kuin esimerkiksi talvisota. Niinpä osa heistä on keksinyt oman "talvisotansa", eli euroon siirtymisen. Minua harmittaa, että kahvi, tuo ihanainen sallittu huume, on tempautunut tämän ipinän keskiöön. Katsokaa nyt tuota kuvan pönttöä, eikö ole kaunis... Varmasti myös herkkunannaa.

Kyse on tietysti siitä, miten "ennen euroa sai kahvikupin kolmella markalla ja nyt se on kolme euroa." Saan päänsärkyä tällaisesta puheesta monestakin syystä enkä edes aio kommenoida näitä väitteitä, sillä lukijakuntamme on niin valveutunutta, että ei tarvitse.

Asialla on kuitenkin ehkä syvällisempikin puolensa. Kahvi on Suomea pyörittävä voima, kuten tiedetään. Ollut osa Suomea jo sukupolvien ajan. Kahvikulttuurin kehittyminen kuvaa jossain määrin myös Suomen kehittymistä. Jos vielä kasarilla kahvin tyypillinen nautintapaikka oli huoltoasema, niin sama pätee enää ainoastaan keskustan valta-alueilla ABC-Suomessa. Muualla on kehitytty ja on syntynyt erilaisia kahviloita, joista saa jopa italialaistyyppisiä kahveja. Kaukanahan monista sivistysmaista olemme, mutta silti: ei Urkki uskoisi.

Harvoin kyllä tulee istuttua kaffelle. Helpommin esmes töiden jälkeen tulee lähdettyä After Work -oluelle. Alkoholi tietysti on se toinen aine, joka Suomea pyörittää... Ehkä pitäisi kuitenkin useammin nauttia asioista, joita vanhemmilla sukupolvilla ei ole ollut. Kuka lähtee joku päivä kaffelle?