Pihin miehen valinta - ja muutenkin herkkua

Krutongit ovat tärkeä osa monia salaatteja, aivan kuten raiskaukset ovat osa vankilan arkea. Se vaan tällaista pihiä miestä ärsyttää, kun ne on aikas kalliita. Kuivat leipäkuutiot ovat kilohinnaltaan hulppeita, kun niitä aletaan merentakaa roudaamaan S-markettiin.

Mutta miksi mennä merta edemmäs krutonkeja paahtamaan, kun itse tekemälläkin saa aikas oivallisia ja helposti jopa parempia krutskuja kuin kaupasta. Suosittelen todellakin kokeilemaan. Jos ette itse keksi valmistusmetodia, niin voitte lukea sellaisen vaikka jostain toisesta ruokablogista.

Itse krutonkeja tehdessään saa tehtyä suurempia kuin kaupasta ostetut kokemukseni mukaan ovat. Mielestäni krutsku ei saa hukkua salaattiin liiaksi, senkin on saatava pitää puolensa. Toisinaan olen leikannut paahtoleivät (joita siis käytän valmistusprosessissa bensana) pitkittäin poikki, jolloin saa pitkulaisia krutonkeja. Ne on aika veikeitä. Oli muoto mikä hyvänsä, valkosipulin käyttöä ei voi tässä ylikorostaa: käyttäkää sitä! Aijjai, kunnolla potkaiseva paahdettu leipäpala, vaikkapa caesarsalaatin kyljessä...