Pohjoisen poikana en ole tutustunut Subway-ketjuun kuin vasta kypsässä iässä. Harmaaseen aivokudokseeni on kuitenkin palanut eräs lihavan tummaihoisen naisen haastattelu jostain läskidokumentista. Siinä kysytään tältä lihavalta naiselta, miksi hän syö McDonaldsissa päivittäin vaikka tietää sen olevan epäterveellistä? Lihava naishenkilö vastasi, että hänen on pakko syödä mäkkärissä, koska köyhänä hänellä ei ole varaa syödä Subwayssä. Hot damn no wonder you gonna die young!
Darwin sai varmasti puolijäykän haudassaan, mutta itseäni alkoi kiinnostaa maistaa patonkia johon läskillä ei ollut varaa. Rovaniemellekin saatiin Subway muistaakseni vuonna 2005, 10 vuotta 1995 vuoden jääkiekon mm-kullan jälkeen. Kävin maistamassa patongin ja eipä se maailmaani muuttanut. Annoin Subien olla omassa arvossaan aina viime viikkoon asti. Ostin Italian BMT:n ja söin sen innolla. Toisena päivänä ostin myös patongin. Kyse ei ole Koivistomaisesta näennäislaihdutuksesta, jolloin syödään herkkujen sijaan muita herkkuja ja kolaakin juodaan vain viikonloppuna. Kyse on siitä, että patonki sopii hienosti työpäiviini. Ehdin noutaa sen työtehtävien välillä ja nauttia sen vaikka autossa. Ehtisin noutaa hampurilaisen tai pizzankin, mutta vaihtelu virkistää.
Ihastuin patonkeihin niin, että tein tänään sellaisen aamupäiväni iloksi. Tuli aika hyvä, melkein parempi kuin Subissa. Pirkan esipaistettuun patonkiin tungetaan kaikki mikä syötäväksi kelpaa ja laitetaan majoneesia ja Buffalo wing saucea päälle. Voin suositella aamupalaksi, välipalaksi, lounaaksi, päivälliseksi ja iltapalaksi.
Bitch, oon laihtunut ehkä kilon. Eilenkin söin pizzaa vain kerran! Systeemi toimii.
VastaaPoista