Öhöm graham?

Iltavuoroissa tulee monesti hiuko ja varsinaista lounaan tapaista saumaa syöpöttelyyn ei enää siunaannu, joten tie käy eineshyllylle lähikauppaan. Einesmakiat ovat ajoittain hyviä, mutta liian usein syötynä suhteellisen kyllästyttäviä suupaloja. Entinen työtoverini sanoi, että jos syö kolme päivää eineksiä putkeen, muuttuu harmaaksi. En kiellä etteikö tuo olisi mahdollista. Aika ajoin tulee kuitenkin eineshyllyltäkin kokeiltua jotain mitä ei ole aiemmin maistanut.

Tänään vuorossa oli Saarioisten graham lihapiirakat. Diggailen tiettyyn rajaan asti tavallisista lihapiirakoista, tosin Saarioisten lihapiirakat ovat yleensä olleet sieltä surkeimmasta päästä. Graham tuntui ajatuksena hauskalta vaihtelulta perinteiseen munkkimaiseen pinnoitteeseen verrattuna.

kuva 1

kuva 2

Saarioisten Graham piirakoista paljastui kuitenkin useita, ellei parikin, puutetta. Ensinnäkin, miksi kukaan valmistaisi lihapiirakoita joiden halkaisija on puolet standardin cheddar-juustoviipaleen halkaisijasta. Tämä aiheuttaa suhteellisen vittumaisen ongelman (kuva 1), jossa juusto jää roikkumaan sivuilta, ja täten tarttuu joko lautaseen tai käsiin. Ylimääräinen cheddar tottakai on hyvä asia, muttei tässä yhteydessä.
Onneksi kaikkiin, suuriinkin ongelmiin on korjauskeino (kuva 2), mutta paljon muutahan piirakoihin ei sitten mahdukaan. Tottakai sinne pitää yrittää tunkea kurkkusalaatit, ketsupit ja sinapit, mutta uloshan ne vain pursuavat. Tulin syömään, en askartelemaan.
Toinen sudenkuoppa näissä piirakoissa oli grahamin kuivuus yhdistettynä pieneen kokoon, tavallisissa piirakoissa on sentään tilaa muutamalle haukulle, näissä haukkailu tuntuu lähinnä tyhmältä. Kuvista kokeneimmat varmasti huomasivat lihan määrän olevan runsaampi kuin monissa kilpailevissa tuotteissa, tämä on kuitenkin Saarioisten ovela huijaus! Koko piirakkahan on muutenkin pienempi, joten sama määrä lihaa näyttää enemmältä.

Jotenkin tästä jäi huijattu olo, mutta enitenhän tässä vituttaa se, että paketissa on neljä piirakkaa ja söin äsken vain kaksi. Noh eipähän pääse huomennakaan kusi nousemaan päähän, kun illan päälle mussuttaa pari pettymystä.