Muistan, kun ostin ensimmäisen pakastepizzani. Olin pitkään hyvin skeptinen niiden suhteen, mutta erään naikkosen kehumisen jälkeen rohkaistuin. Se kehui siis niitä pizzoja, ei minua, eho-eho. Sittemmin on tullut ostettua "pari".
Tuo edellinen ei liity tämänkertaiseen ruokaan, sillä nyt ei ole kyse pakastepizzasta, vaan kylmäaltaissa makoilevista astetta tuoreimmista tapauksista. Näitä tulee harvemmin ostettua niiden korkeahkon hinnan takia, mutta perjantaina en vain keksinyt mitään syötävää kaupassa, ennen kuin bongasin tuon viekoittelevan aletarran.
Raffaellen Napolin salami, ovh. reilut viisi egeä. Mitähän tästä sanoisi... Olin hieman skeptinen tän suhteen, sillä aiemmat kokemukset "tuorepizzoista" eivät ole olleet kummoisia. Rafun ensimmäinen neljännes oli aika mitäänsanomaton, mutta kyllä se siitä parani, kun makuun pääsi. Koko pizza meni.
Pitäytynen kuitenkin pakastealtaan antimissa. Tunnetusti pihinä miehenä arvostan sitä hintaeroa. En usko, että mausta, ulkonäöstä tai mistään muustakaan erottaisin uunista tulevaa pakaste- ja tuorepizzaa. Toinen kuva on muuten nautintaohje, joka käy kaikkiin pizzoihin: sohvalla röhnötys ja television katselu. Pisteet hänelle, joka tunnistaa sarjan.
Joo ei kyllä ole tuorepitsat oikein mistään kotosin. Ja aika hifisteliä saa olla että uunin jälkeen erottaa tuore vs. pakaste lätyn eron.
VastaaPoistaPS. Sarja taitaapi olla Sienfeld.
Juurikin se.
VastaaPoistaKokeilkaapa Pirkka kiviuuni mozzarella* pakastepitsaa. Siitä ei pakastepitsa parane! Tai no joo, Pirkalla on myös kiviuuneista pari hifimpää mallia joissa on rukolaa ja jotain hifikinkkua -- ne rulettaa myös todella paljon. Valmistettu Italiassa kuulema. Ja hinnat, aijai, alle kolme euroa.
VastaaPoistaT: Salainen ihailija numero yksi
PS: Ensimmäisen kerran kun kokeilin Pirkka kiviuuni mozzarellaa niin taisin syödä samalaisen pitsan joka päivä varmaan viikon ajan...
*nimenomaan mozzarella versio. Ei ole kokemusta niistä kinkku yms. perustäytteisistä pitsoista.