Stone baked mozza mozz

Vakiolukijamme Petri "mulkku" Uutela on useaan otteeseen kommenttipalstalla kehottanut meitä maistamaan, ja täten tuomaan sokaisevan kirkkaaseen valokeilaan, Pirkka Kiviuuni Mozzarella pakastepizzan. Viime viikolla löysin itseni tilanteessa, jossa olin joutunut todella alttiiksi pakastepizzojen houkutuksille. Oli kiire ja oli nälkä. Kiireen amatööriasteesta kertoo se, että ehdin kuitenkin paistaa pakastepizzan ihan uunissa, ja valokuvata sen ennen hotkimista. Eli tosiasiassa halusin vain syödä pakastepizzan ja kiire oli verukkeeni.

Uutela on kehunut pizzaa parhaaksi pakastelätyksi, ja on maininnut hänen vaimonsakin kuvailleen pizzaa samaan vakuuttavaan tyyliin. Ottaen huomioon että nämä kaksi henkilöä edustavat eri kansalaisuuksia, ja täten erilaisia makutottumuksia, oli väite pakko ottaa vakavasti.

Avasin paketin pienillä, mutta siroilla käsilläni vain todetakseni että eihän siinä lätyssä ole yhtään lihaa. No ei se mitään, tapanani on lisätä aineksia pizzoihin, joten muutama visuaalisesti kiihkeä meetwurstisiivu pelasti tilanteen. Mozzarellaa ei lätyssä ole säästelty, olikohan siinä viisi tuhtia viipaletta. Aluksi tuo vihreä mössö, eli pinaatti vähän kummastutti mutta ihan jees makuvivahde se kai on, vähän outo vaan makumaailmaansa urautuneelle kaverille. Oikeastaan pizzan loppufiilis oli raikkaan positiivinen, pohja on todella napakka ja rapea, kuten kaikissa Pirkka Kiviuuni -sarjan tuotteissa.

Tulee varmaan ostettua toistekin, mutta ei tämä aivan suosikkeihin mene, no way José.