Vuonojen lastuja

Sørlands Chipsejä saa Norjasta. Niitä myyvät pääasiassa turskalla ja lohella elävät miehet, joilla on villapaita päällä ja pipo takaraivolla. Sipsimiesten iho on merituulessa ahavoitunut ja he ovat myös helvetin kovia hiihtämään. Sørlands Chipsit ovat myös luonnollisesti todella kalliita, tavallisella suomalaisella juntilla on harvoin varaa pussilliseen. Paikalliset sen sijaan täräyttävät öljytankkerin rantahietikkoon ja ostavat koko suvulle sipsejä. Rahaa on itseasiassa sen verran, että kauppa ostetaan sipseistä tyhjäksi, ettei vain muille jää.

Sijoitin kuitenkin tämän kuukauden eläkerahastosäästöni pussilliseen ranskankermalla, salottisipulilla, yrteillä ja ylimääräisellä käteisellä maustettuja perunalastuja.

Sørlandseissa on parasta niiden rapsakkuus. Ne eivät muussaannu suussa kuin mitkä tahansa köyhien sipsit, vaan murskaantuvat teinin unelmien tavoin, kaikki omalla uniikilla tavallaan. Yksilöllisyydestä puheenollen, jokainen sipsi on todellakin täysin erilainen, hinnasta päätellen käsintehty mestariteos. Mikään liisterimuottitavara ei todellakaan ole kyseessä, ei Norjassa. Nämä ovat varmasti suoraan vuonojen pohjalla kasvatetuista perunoista siivutettua ja pilvettömän taivaan alla kuivatettua kamaa.

Suosittelen, jos talous kestää.