Levitin viime viikolla töissä ilosanomaa. Selitin, miten hyvin sipsit ja punkku sopivat yhteen. Minua ei uskottu.
Uskoin kuitenkin itseäni ja nautin molempia viikonloppuna. Tämänkertainen yhdistelmä ei kuitenkaan ollut kaikkein toimivin. Voi olla, että tässä punkussa ei ollut tarpeeksi buduaaria sipsisekakäyttöön, mutta epäilen enemmän, että vika oli sipseissä.
Pitkästä aikaa nautin taas Kartanon perunalastuja, noita Taffelin lippulaivoja. Olin kai jotenkin törsäilevällä tuulella. Normaalisti olen kilohintamiehiä, mutta nyt panostin laatuun - tai niin ainakin luulin.
Kartsit nimittäin olivat pettymys, melko mitäänsanomattomia. Ostin plaineja, jotka aikasemmin vielä kovin maistuivat minulle. Nyt lopputulos oli sama, kuin jos olisi katsonut Ben Stiller -elokuvaa: tiedät, että ne ovat suosittuja ja että sinunkin pitäisi pitää niistä, mutta et vain ymmärrä miksi. Olivathan lastut ihan jees, mutta mieluummin syön jotain muita.
Tää on tämmöistä, sanoisi Jari Sarasvuo. Ensi kerralla täytyy ottaa erästä toista sortimenttia. Punkkuperunalastu-settiin sopii eräs laatu muita paremmin, mutta en vielä kerro mikä. Sen kerron - taas -, että tuo kokonaisuus oikeasti on aika hyvä, ja suosittelen kokeilemaan ennakkoluulottomasti. Yhdistelmän pitää vain osua kohdalleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti