Olin festareilla viime viikonloppuna. Kyseessä oli yksityisluontoiset zembalot, joissa ei ollut ammattiesiintyjiä ja vain yksi koira. Jos olisimme olleet 15-vuotiaita, kyseessä olisivat olleet siis kotibileet.
Moisiin tapahtumiin mentäessä itse koen monasti ongelmia. Kiva olisi viedä jotain, mutta ei sitä oikein tiedä että mitä. Pelkkä sipsi- tai karkkipussi tuntuu vähän vähäiseltä tai ainakin tylsältä. Siksi tein uuden aluevaltauksen, joka sai jopa jonkinlaista suosiota.
Olisin halunnut viedä jotain festarihenkistä, mutta Asematunnelin Alkosta ei saanut Leijonaa. Sitten päätin viedä jotain mahdollisimman kaukana festareita olevaa ja päädyin suukkoihin. Tiedätte kyllä keiden pusuihin, mutta sitä sanaa ei saa sanoa, vaan puhutaan diskreetisti Brunbergistä. Makuna mansikka - totta_kai.
Aika hyviä, itse taisin syödä kolme. En ole koskaan ostanut varmaan tällaista lodjua, joita ihmiset jostain syystä ostavat himoonsa Stockan hulluilta päiviltä. Kannattaa pitää suukot mielessä, jos on jotain vietävä joskus. Laatikko liikkuu kätevästi ja pusu kelpaa ärrimurrillekin.
P.S. Joku saattaisi saada päähänsä viedä piirakkaa. Tämä joku olisi varmasti nainen. Hah, tällä viikolla töissä suunniteltiin jotain pirskeitä leikkimielisesti. Eräs nainen totesi keskusteluun: "Mä voin leipoa piirakan!" Another point for mr. Koivisto.
P.P.S Se on muuten noiden ylemmän kuvan juustonaksujen syy, että tein itselleni huonon olon perjantaina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti