En ole oikein koskaan ollut aamiaisihminen. Syömisestä nyt ei vaan tule mitään joskus aamukasilta, ei yhtään mitään. Menee väkisin nielemiseksi kuten Peter Northin vastanäyttelijöillä ja siihen en halua syömistäni ajaa. Syömisen on oltava kivaa ja tultava luonnostaan.
Viime aikoina olen kuitenkin alkanut jääkiekkoilemaan pari kertaa viikossa ja tämän takia olen huomannut lihaksieni räjähtävän kasvun, joka luonnollisesti tapahtuu levossa. Reisilihasteni huikean muodonmuutoksen takia kehoni kaipaa ravintoa heti aamutuimaan. Meininki alkaa muistuttaa tavallista Bruce Bannerin raivokohtausta, hyvä että mahdun enää housuihini.
Eilinen NHL (National Hockey Leinonen) aamupalani koostui kolmesta juustorieskasta, joiden päällä tuplamakkarat metukkaa ja pippurikinkkua. Snellmannin pippurikinkku, kuten muutkaan leikkeleet eivät enää sisällä natriumglutamaattia, mutta ostin sitä siitä huolimatta. Tuplaleikkeleitä kompensoi kurkut ja tomaatit. Voin muuten avoimesti suositella nuita pikkurieskoja, etenkin juustoversiot ovat mieleeni. Mukavan kokoisia ja muotoisia, hyvää vaihtelua ruisleivälle.
Tiedän, että tämän kommentin jälkeen perääni lähetetään vähintäänkin palkkamurhaaja, mutta aihe on sen verran lähellä sydäntä, ja askarruttanut mieltäni jo monen vuoden ajan, että on pakko kommentoida. Kuten sanoit, tippaakaan aliarvioimatta, arvon Leinonen, yksi ainoista suomen kielen oikein käyttäjistä (piilosanoma on siis se, että oot helvetin hyvä kirjottamaan, kuten kaimasikin.) pikkurieskat ovat Jumalan lahja kansalle. Niitähän söisi sen about 38 kpl vuorokaudessa, mutta aina on tälläistä pientä ravintonatsia pistänyt mietityttämään niiden ravintoarvo. Lähinnä siis ravintokuitupitoisuus, mitä kyttään jokaisesta suuhun pantavasta. Loistava korvike ruisleivälle siis, mutta jää niin pahasti jälkeen ravintopointseissa, että rieskat on täällä päin pyhäruokaa. Niin harmillista kuin se onkin. Tässä kommentissa ei ole päätä eikä häntää, kunhan vain ajattelin pohdiskella filosofisia törkyjä sivuillanne. Kiitän silti syvästi tästä blogista ja toivon teille kaikkea hyvää, metukkaa ja jalapeenoja siis.
VastaaPoistaParahin lukija,
VastaaPoistasuosittelen että ravintoarvojen "yytsimisen" sijaan keksit itsellesi hyödyllisen harrastuksen. Potentiaalisia ehdotuksia olisivat ainakin pöytäjääkiekko, rahojen laskeminen ja leuanveto.
Tällä tavoin voit pitää pyhäpäivän keskellä arkea ja nykiä pussillisen pikkurieskoja naamaan! Meni muuten itsellä pussi kahdessa päivässä..