Vattukokisesta ensimmäisenä silmiin osuu se fakta, että tämä uusi makukokis on sokeriversio. Nykyään tahtoo valmistajasta riippumatta olemaan niin, että uudet makukolat ovat laittiversioita. Kuten monivuotiset lukijat tietävät: minä en tajua tätä. Jos perse ei kestä merivettä, pitää jäädä rannalle. Se onkin yksi syy, miksi pysyn rannalla, mutta kolani haluan sokerilla, sen haimani vielä kestää. Ja kun ei enää kestä joku päivä, siirryn veteen. Vaikka sitten siihen meriveteen...
Mutta viimein asiaan eli onko tämä ostamisen ja juomisen arvoista, was it worth it, kuten sekä Petshop Boys että Children of Bodom Boys ovat vuorollaan kysyneet. Olen yhtä kokemusta rikkaampi, mutta maun puolesta ei ole. Aika yhtä tyhjän kanssa. Tässä palataan asiaan, jota olen epäillyt jo pitempään ja jonka pariin aina palaan näinä hetkinä. Nimittäin onko niin, että vaniljan ja kirsikan myötä kaikki merkittävät makukolat on jo keksitty? Edelleen näyttää siltä.
J.P. eli jälkipallitus: Laskujeni mukaan 996. artikkeli. Tonni tulee täyteen ehkä jo 2026.
