PALLIKSEN FESTARIKESÄ: Lopputulema

Tuli mieleeni, että varsinaisesti koskaan vetänyt yhteen tätä aloittamaani juttusarjaa Tuska vs. Flow -aiheesta. Nyt vedän.

Tuska > Flow.

P.S. Ja Tsekki edelleen boikotissa.

PALLIKSEN FESTARIKESÄ: Sabatonille porkkana maistuu

Sabaton saisi kyllä jotain tehdä metrohousuilleen, vähän huono viba tulee ainakin suomalaiselle...

Vielä kerran paluu Tuska Open Air Metal Festivalille. Sabaton-haastattelu on jäänyt roikkumaan kuin Jeesus ristilleen, mutta raapastaanpa menemään.

Lauantain pääesiintyjän jututtaminen oli mielenkiintoista. Näin tavantallaajan kannalta festarien backstage rohmuamisoikeuksineen kuulostaa aika hyvältä meiningiltä, jos oot starba, mutta miten se on, onko takahuone-elämässä glamouria? Jututin Sabatonista Pär Sundströmiä ja Thobbe Englundia. Jätkät olivat aika tervehenkisen ruotsalaisen oloisia: juuri niitä miehiä, jotka pysähtyvät suojatien eteen päästääkseen sinut yli ja - vaikka häviäisivät toisinaan jotkut väsyneet MM-kisat - luutivat olympiafinaalissa tarvittavat kiekot reppuun.

Festarielämä backstageineen on miesten mielestä ihan ookoo, on isot hyvät puitteet. Pienemmillä areenoilla meininki on vähän hissumpaa. Bäkkärilä syödään ja vaihdetaan vaatteet - muuten elämä on bussissa. Kilometrejä lähiaikoina Sabatonin veljet saavat niellä kuin Matti Esko, sillä keväällä mainion Carolus Rex -kiekkonsa julkaissut orkesteri kiertää ensi vuoden syksyyn mennessä yli 200 keikkapaikkaa. Aika paljon.

No miten sitä sitten jaksaa rundata, mitä ruokaa poijjaat toivovat bäkkärille? Heti alkuun Thobbe veti mattoa altani toteamalla että "veggies and sparkling water" on sellaista, mitä tarvitaan. Kasviksia ja vissyä! Selitys on se, että epäterveellinen ruoka lihottaa. Vaikka puolitoistatuntinen keikka kuluttaakin, ei sitä sovi sen enempää pizzaa vetää kuin normityössäkään - ja oluetkin vasta työpäivän jälkeen. Ymmärrän laihuusaspektin, itsekin pelkään lihovani, kuten tiedetään. Ruotsalaisten rokkarien tapauksessa ei myöskään tarvitse sanoa kuin sanat Yngwie J. Malmsteen, niin pizza jää helposti lautaselle. Mutta olen silti pettynyt.

Esimerkiksi juustolautaspyynnöt, jotka aiemmassa artikkelissa mainitsin, ihmetyttävät miehiä. Sehän lihottaa, Thobbe jälleen huolehtii. Siihen on kuulkaa syynsä, että ruotsalaiset ovat meitä kauniimpi kansa, he miettivät ulkonäköään selkeästi. Mutta en täysin masennu ja käyn vastahyökkäyseen. Ehdotan, että eikö kiinnostaisi joskus vaatia Japanissa bäkkärille vaikka hapansilakkaa ja julmustia, jos keikkaelämä tympäisee. No ei. Pär toteaa, että "sehän olisi ihan typerää". Erikoisempaa voi pyytää, jos tekee mieli, mutta ei sellaista voisi vaatia. Siitä valitettaisiin, jos ruokaa ei olisi ollenkaan tarjolla, mutta diivailuun nämä kaverit eivät ole sortumassa. Erikoisin asia raiderissa heidän mielestä on se, että he vaativat crew'lleen samat setit kuin itse bändille. Niin ruotsalaisen tasa-arvoista kuin vain voi olla. Miten KUNINGASkunnasta tällaista sakkia voikaan tulla?!

En tiedä. Joskus on tullut mietittyä, että olisiko pitänyt mankua kitara pienenä ja alkaa rokkitähdeksi. Mutta olisiko se sen arvoista, jos ei voi pizzaa ja kaljaa syödä koko päivää joka päivä? Vai voisikohan suomalainen rokkari niin tehdä... Se kuva, mitä minulla monista heistä on, niin ovat kuitenkin aika börjeä porukkaa. Nämä aidot Ruotsi-Börjet sen sijaan ovat tervehenkisiä, harmittavan tervehenkisiä. He eivät näe edes ristiriitaa Vissyä ja vihanneksia -dogmansa ja sodasta ynnä tappamisesta kertovien laulujensa kanssa. Kyllä mättöruoka moiseen paremmin sopisi. He kuulemma "laulavat kamalista asioista, mutta hymyilevät sen tehdessään". Pär sanoo, että ei heidän tarvitse todistaa olevansa pahoja - ja Thobbe viimeistelee muistuttamalla lihomisesta. Kiekko lipuu maaliin, se on jälleen kerran Folkhemmet 6 - Kekkoslovakia 5.

Annan orkesterille viimeisen mahdollisuuden ryhdistäytyä. Kysyn, mitä Sabatonia kuunnellessa pitäisi syödä ja juoda. Alkuperäisjäsenen oikeudella Pär tuumii asiaa aikansa ja sanoo, että he toivovat, että Sabatonin musiikista tulee hyvä mieli, joten ruoan pitäisi olla samanlaista. Lopulta hän vastaa, että tacoja syötäväksi ja olutta juotavaksi. Thobbe naurahtaa, että tacot tosiaan ovat Pärin mieleen. Oho, pieni särö löytyy siis terveelliseen elämään! Mutta mutta, sekin on vain osa ruotsalaisuutta: ammuttiinhan Palmekin. Se on se pieni särö, joka tekee kokonaisuudesta täydellisen - Heja Sverige!

Näin se on. Jos hakemalla haetaan positiivisia puolia, niin miekkoset olivat kyllä mukavanoloisia ja keikka hyvä.

P.S. Kuunnelkaa muuten ihmiset Carolus Rex -lättyä. Se on viimeaikojen paras hevikiekko.

P.P.S. Koska tämä artikkeli sisältää jo Jeesuksen ja Olof Palmen, haluan viimestellä kokonaisuuden sanomalla: Renny Harlin.

PALLIKSEN FESTARIKESÄ: Visionääri Koivisto

Kirjoittaessani taannoin juttua Alkosta löytyvästä viskikolasta, visioin siitä, miten isompien festareiden kannattaisi lanseerata omia drinksujaan. Tuskalle näkymäsimulaattorini suositti jotain jallupohjaista.

Omaa tölkkiä sentään ei ollut - vielä - tarjolla, mutta jallu oli vahvasti mukana meiningeissä oman baarinsa kautta ja tuntui tekevän kauppansa. Taas tuli todistettua se, kuka on visionäärien visionääri = Koivisto. Hei ei teillä Finnish Metal Eventseissä olis mitään sivukeikkaa tarjolla?!

PALLIKSEN FESTARIKESÄ: Sopiikohan lihapullat ja Dave Mustaine yhteen?

Ainakaan paikalla, jolla haastattelin Sabatonin poikia,
euron juustoja tai kokaiinikekoja ei näkynyt missään...

Kuinka moni on kuullut tarinan yhtyeestä, joka vaati backstagelle tarjolle m&m-karkkeja niin, että ruskeat on poimittu joukosta pois? Minä ainakin olen. Interwebbin ihmemaan mukaan se olisi ollut Van Halenin vaatimus. Stoori on osoitus siitä, miten suuri suosio saattaa aiheuttaa ihmisissä kusipäisyyttä. Onneksi meillä Leinosen kanssa on vielä jalat maassa suursuosiosta huolimatta.

Kävin Tuska Open Air Metal Festivalin yhteydessä jututtamassa tuottaja Niklas Nuppolaa aiheesta. Saavatko starbat, mitä haluavat ja mitä he oikeastaan haluavat? Ainakin näin festarikävijän näkökulmasta takatilat ja oikeus vaatia mitä vaan kuulostaa melko paratiisimaiselta combolta. Voisiko sitä sitten pyytää kuun taivaalta, jos Jussi Koivisto yhtyeineen tulisi paikalle.

Kuulemma suurempien esiintyjien mukaan mennään aika pitkälti. Jotakin muutoksia raidereihin nykyään kuitenkin tulee, esimerkiksi yksittäisiä juustolautasia ei yleensä tehdä, vaan ne hoidetaan buffet-tyylisesti. Itsekin kysyin, että juustolautasia?! Ja kyllä, moinen löytyy kuulemma monen raiderista. Aika heavyä. Takavuosina tuollaisetkin tarjoilut tehtiin kullekin bändille erikseen ja Nuppola kertoi, että bändit joskus saattoivat valokuvata ruoka-annoksiaan. Moni hevibörje olisi siis varmasti hyvä ruokabloggari.

Ylipäätään Tuskassa vierailleilla yhtyeillä ei ole yleensä mitään sen kummempia vaatimuksia, hevipumput eivät kuulemma ole diivailuun sortuvia. No ehkä Van Halenit ja Jennifer Lopezit kiertää vähän eri areenoilla. Ja sekään ei oo katastrofi, vaikka raideria ei täysin pystyttäisi täyttämään, asiasta pitää vain sopia yhtyeen kanssa. Jotenkin vähän tylsän kuuloista... Bäkkärille säkillinen tuoreita euron juustoja ja iso keko kokkelia, sellaisia niiden vaatimusten pitää olla! Ovatko muusikot oikeasti niin vaatimattomia jeppejä, että suhtautuvat asioihin kuin minä töistä kotiin tullessani: kiva jos jotain ruokaa on tarjolla.

Alkoholivaatimuksia orkestereilla on varmasti ja näköjään myös juustolautasjuttuja. Mutta mitä ruokaa sieltä sitten saa, jos vaikka Leinosen kanssa perustetaan duo ja noustaan sivulavalle ens kesänä? Haastattelupäivänä oli kuulemma tarjolla cateringin puolesta lasagnea, sitä edeltävänä oli ollut lihapullia. Aatella, siellä se Megadeth-nokkamies Dave Mustaine on ehkä kans vetänyt lihapullia ja perunamuusia. Pari pullaa muusin alle piiloon, jotta Effelson ei nää, montako se syö... Äksyksi haukuttu Dave oli aika leppoisa perjantaina - ehkä pullat oli ollut hyviä.

Mutta entä mikä sitten oli Nuppolan näkemys, että mitä tehtäisiin, jos vaikkapa juurikin mainittu Taavi keksisi pyytää ämetämmejä niin, että ruskeat on joukosta blokattu pois? Kuulemma ensin luultavasti yritettäisiin ilman moista, että josko kelpaisi, mutta jos se kynnyskysymys olisi, niin olisi se kai sitten eroteltava. Näissä karkeloissa artisti ei maksa, vaan päättää.

P.S. Jos raiderit kiinnostaa, niin täältä löytyy syväkurkkujen vuotamia listoja.

PALLIKSEN FESTARIKESÄ: Tuskassa pariloidut

No niin, Tuska - eli virallisemmin Tuska Open Air Metal Festival - vedettiin läpi viikonloppuna. Luvassa tapahtumasta on muun muassa Sabaton-velikultien haastattelu, mutta lähdetään liikkeelle tärkeimmällä eli syömisellä. Tuska ei nääs turhia kainostele ruokakattauksillaan. Yleisilmettä ruoissa voisi kuvata aika rekkamiesmäiseksi. Sushia ei ollut tarjolla, joskin eksyneille hipstereille olisi suuhunpantavaksi ollut kyllä kevätrullia vietnamilaisesta. Skippasin.

Peruspaistomättöä edustivat erilaiset kebabit ja spydäripohjaiset jutut. Festarikebu ei mua vakuuta, joten otin pyttipannua, joka olikin ihan jees. Jumalattoman jytkyjä vaan annokset, oli niinku olis pistänyt Soinin lihoiksi ja siivuttanut Halla-ahon siihen päälle. En jaksanut kokonaan edes kahdeksan euron kattausta, joten nöyrtyminen olisi ollut totaalista 10 euron setissä. Mutta kai sitä kuluttaa, jos maihareissa ja latexissa vetää koko ehtoon wall of deathia.

Extrapisteitä Tuska saa siitä, että Dr. Oetkerin pizzoilla oli koju paikalla. Aika styleä ja perusvarmaa tavaraa, jos et halua kikkailla. Itse kuitenkin villisti testailin ja otin burrittoa, joka olikin kovin makoisa. Joskus syöminen festareilla on pakkopullaa, mutta tästä jopa nautin. Tuska on - kai - tunnettu melko rauhallisena juhlana, vaikka hevissä aggrea onkin. Poliiseja ei siis paikalla paljon väkimäärästä huolimatta näkynyt, mutta heitäkin oli ajateltu, sillä Sibyllä möi hodareita. En valitettavasti jaksanut enää niitä.

Kaksi ihmetystä jäi mieleeni. Ykkönen on se, että kaikissa Suomen kesätapahtumissa, ihan kaikissa myydään muikkuja. Toinen on se, että miksei normaalisti saa tällaista lounasta mistään? Joutuu tyytymään joihinkin keittoihin, kun voisi syödä tappajapyttäriä. Olis ihan hauska kerran vuoteen :D

Yksi miinuskin tarjoilussa oli. Tuska ei ole yksin syyllinen, osasyy siihen on Helsinki ja Suomi, mutta todellakin aion antaa palautetta lokeista. Ne olivat helvetinmoinen riesa ruokapuolella. Ens vuodeksi jotain siimaa kehiin tai jos Jussi Pajuselle sopii ja ylimääräinen tussari löytyy, voin tulla haulikon kanssa rässimään, perkele. Lokit helvettiin...

Anyway ihan positiivinen viba jäi ruokatarjoiluista, eipä ollut aiemmin analyyttisemmin tullut niihin pureuduttua. Katotaan, pääsenkö Flow'hon elokuussa, voi olla erilaiset setit siellä, mutta hevareilta on ihan hyvä haaste heitetty ilmaan.

P.S. Pakko lopuksi todeta ruokaan liittymättä, että Tsekki Velkoineen kaikkineen on boikotissa. Jumalauta Sabatonin ohella odotin eniten yhtä ehdottomista suosikeistani, Lamb of God -poppoota. Ja menivät sitten pidättään keulamies Randy Blythen kuolemantuottamuksesta ja keikka peruttiin. Jos poliisi ja oikeusasteet toteavat miehen syypääksi, voin boikotin poistaa, mutta täytyy sanoa, että otti päähän.

PALLIKSEN FESTARIKESÄ: Flow'hun valmistautumista

Valmistautuminen on tärkeää. Jos meinaatte ihmiset ajaa perheen kirveen kanssa järveen juhannuksena, niin pohjien ottamisella alkaa kohta olla kiire. Itse valmistaudun siihen, että mahdollisesti menen Flow'hon kruisaamaan Tuska vs Flow -battlen merkeissä. Tuskassa uin sujuvasti kuin kala veressä, mutta Flow'ta varten teen itsestäni hieman enemmän hipsterin. Teen sen kasvattamalla pinaattia.

Alussa mainitsemiani kirveitä ja muuta valmistaa Fiskars, jonka kutsumana pääsin heittämään siementä tuossa aiemmin. Sain lyhyet ohjeet dodolaiselta mieheltä, jonka intiaaninimi olisi "Ei käytä mokkasiineja". Hän käski pitää mullan kosteana, ei märkänä, itämisen ajan. Mitä sen jälkeen, minulle ei selvinnyt.

Mutta paskan puhuminen sikseen, asioiden kasvattaminen on periaattessa ihan kiehtovaa. Siemeniä tollaiseen pussintapaiseen, vettä ja silmissäni siintää jo Dr. Oetker -tyylinen pinaattipizza. Olisipa pekonin kasvatus yhtä helppoa ja veretöntä. Saa nähdä mitä käy, oon erikoistunut lähinnä tappamaan niitä kiitettävän vähiä kasveja, jotka minun hoidokkeinani ovat olleet. Joskus tossa huhtikuussa nimimerkki Vaimo oli vähän aikaa reissussa ja talon kasvusto minun "hoidossani". Vilpittömästi unohdin kastella niitä ja sanomistahan tuli :D Kaikki ei vaan osaa.

Täytyy muuten mainita vielä yhdestä Hauskojen kotivideoiden hauskasta kotivideosta, jonka näin joskus. Siinä pieni lapsi kerää pöydällä olevasta hampurilaisesta seesaminsiemeniä. Kun isänsä kysyi, että miksi hän niin tekee, lapsi vastasi, että haluaa kasvattaa isälleen hampurilaispuun. Sellaisen minäkin haluaisin! Saa nähdä, saako nimimerkki Vauva joskus päähänsä kasvattaa minulle sellaisen - toivottavasti.

PALLIKSEN FESTARIKESÄ: Flown hipsterit vs. Tuskan hevarit?

Kamppailu alkaa: hipsterit vs. hevarit.

Kesä on alkanut ja sen tietää muun muassa siitä, että Suomenmaalla nähty jo ensimmäinen isompi festivaali, kun Sonisphere otti lähes varaslähdön käväisemällä täällä heti kesäkuun alussa. Koska me täällä Pallolaajennuksessa tiedämme about kaiken about kaikesta, miksi emme mekin pureutuisi tähän aiheeseen.

Helsingin odotetuimmat tapahtumat lienevät Tuska Open Air Metal Festival ja Flow Festival. Näin luulen. Festivaaleja tuntemattomille kerrottakoon, että Flow'ssa diggaillaan muovisankaiset rillit päässä Happy Hippo Zeppelinsiä, joka on viiksekkyydessään niiiin oivaltavaa musaa. Tuska puolestaan tunnetaan kokemukseni mukaan Stam1na-paidat kaapista Bossin paitojen takaa kaivavista Customer Relations Directoreista, jotka heiluttavat sormiaan orkestereille, joiden nimessä ovat yleensä ainakin sanat Twilight ja Lightning.

Tyypillisesti etelän media kirjoittaa festareiden jälkeen siitä, miten "Zeppelinsien show lähti kunnolla käyntiin toisen kappaleen kohdalla" ja miten "yllättävän vähän oli järjestyshäiriöitä, vaikka ihmiset pukeutuivat mustaan". Palliksessa keskitymme tärkeämpään - ruokaan. Saiko spydäriä, entä sushia, oliko törkyhinta? Festivaalien alkopolitiikkaa sivusin jo taannoisessa viskikola-artikkelissa, mutta nyt voisi vähän tsekata ruokapuolta tarkemmin.

Tuskan portit avautuvat allekirjoittaneelle ja katsotaan, mitä Flow sanoo. Vähän huolettaisi mennä kyllä Flow'hun, olisin siellä yhtä paljon omieni keskellä kuin Väykkä Kepun puoluekokouksessa... Mutta teidän vuoksi menisin, sillä vastakkainasettelun aika ei ole ohi. Kysymys nääs kuuluu, viekö ruokavoiton hevarit vai hipsterit? Varsin erihenkistä musaa tapahtumissa on ja varmaan osin ruokaakin. Flow ainakin kehuskelee hyvällä tarjonnallaan jo nettisivuillaan. Katsotaan siis, mitä raatimme tuumii. Valinnan tekee pekonia ja heviä diggaileva tuomari :P

Em. vertailun ohessa tarkoitus on päästä myös jyvälle ruokaraiderista. Sehän tiedetään, että artisteille saattaa tuo hapan maistua keikan jälkeen, mutta entä ruoka? Jos olisin Dave Mustaine, vaatisin ehdottomasti joka paikkaan pekonia. Pysykää siis Palliksen Festarikesä -kanavalla. Kaikki ennakkomielipiteet, -kokemukset ja -arvaukset festariruoasta ovat tervetulleita evästykseksi.

P.S. Tuo Tuskahan on jo ihan kohtsillään, joten kannattaa alkaa jo mehustella musalla, jos olette menossa. Leipaisin festarin bändeistä Spotiin soittolistan, jonka tahtiin kelpaa painaa. Megadeth, Sabaton ja Lamb of God pääosissa, toki.