31.5.2012

Nakkitacomies iskee jälleen!

Jos eläisin samassa universumissa Batmanin, Teräsmiehen ja muiden karjujen kanssa, voisin olla supersankari nimeltä Nakkitacomies. Maineeni alkaa jo kasvaa, sillä tänään lounaalla oli tarjolla tacoja ja eilisiä "pekoninakkeja". Työkaverini totesi, että voin taas syödä nakkeja tacon kanssa. En itse oikein tajunnut edes asiaa ennen sitä, mutta iskin kiinni. Toimi, tokikin.

Ihan vittuilua btw. sanoa tuota kuvan sisällystä pekoninakeiksi. Viisi nakkia ja yksi tsiivanderi peksua, suhdeluku on aivan liian pieni. Antakaa mulle vaikka 3:5, please. Moisessa sikailusuhteessa on liian kova kiusaus "vahingossa" ottaa "jo valmiiksi irti nakeista ollut ylimääräinen siivu". Ja sitten joku vartin yli yksi syömään tuleva toimistopäällikkö saakin vain pelkkiä nakkeja...

30.5.2012

LUKIJAN KUVA: Pizzaton pizza

Lukijamme S. kävi Joensuussa pizzalla. Tuomio oli kova:

"Mun puolesta pizzerian omistaja saa tehdä vaikka veropetoksen, jos keikatuilla
rahoilla ois varaa ostaa tomaattikastiketta ja juustoa pitsaan."

29.5.2012

Olut melkein kuin Jippu

Kakkonen on ykkönen, hoettiin joku aika sitten. Sale voitti silti, ja voi olla, että tämäkin kakkonen jää kakkoseksi. Olvi nimittäin on alkanut tölkittää olutta, jota kai kakkosolueksi voisi sanoa, jos vanha vero(?)luokka olisi vielä olemassa.

En mä kuitenkaan tajua tätäkään. Ilmeisesti syy on se, että ykkösolut ei enää myy, kun alkoholiton on kahmaissut sen osuuden, niin Olvi testaa, että miten vähän stydimpi kevytsarjalainen. Vaikea ennustaa nykytilassa tälle parempaa menestystä kuin Renny Harlinin tulevalle elokuvalle, mikä se lieneekään.

Eikä se johdu mausta. Ei mun nystyni tästä maista, että onko tää Koffin nelosta vai laihdutettua Everstiä. Ongelma se, että tämä ei täytä mitään tarvetta. Se on kuin nuo juuri aiemmin mainitut Renny-rainat tai esmes Jippu. Eikäku ei, ei Jippu. Ei se oo tyhjänpäiväinen, sehän on ärsyttävä konsanaan kuin Päivi Räsänen, johon tulemme seuraavaksi, älkää huoliko.

Mutta siis kakkosoluesta: Yhden jos juon, niin maun puolesta tämä sopisi, mutta jos holillista juo, niin eipä se paljon tee kesää eikä loppusyksyä, onko se kakkosta, kolmosta vai nelosta. Ja jos sitten aletaan tintata enemmän, niin kyllähän se on nuo nousuhumalan luikkaat liukuportaat, joita silloin halutaan kavuta, joten kakkonen silmissä homma käy vain hitaasti ja kusi lentää.

Ehkä Olvi varautuu siihen, että Suomessa siirrytään Ruotsin malliin oluessa. Päivi Räsänen kun on puikoissa, niin kaikki on mahdollista. On kyllä monella mittarilla nainen vailla vertaa ja halunnee jättää jälkensä Suomeen. Bissen laimennus voisi olla yksi keino, alettais sitten juomaan "räsästä" mekin täällä.

Ihan hyvin keksitty nimi kyllä, siitä pojot.

28.5.2012

Scary pasta

Luin taannoin jostain, että jenkit ovat kehittäneet leipää, joka säilyisi syömäkelpoisena tyyliin vuoden huoneenlämmössä. Tai jotain sinnepäin. Leivän tarkoitus olisi tietysti toimia appeena sotaväelle. Aina ei ole jääkaappia lähettyvillä, mutta armeija marssii vatsallaan silti.

Luulen, että olen törmännyt jonkun armeijan alihankkijan pastaan. Ihan sumiksella nimittäin otin kaupasta pastaeineksen völjyyn tuossa yksi päivä. Jotain italialaista kamaa, uutuutena markkinoitua. Perusmuovirasiakamaa.

No mutta, pyörittelin vihaisen pastan ateriaani kädessä ja huomasin, että parasta ennen -päivämäärä oli maaliskuussa 2013. Olin äimänä, jossain mikroateriassa pauttiarallaa vuoden säilymisaikana ja vielä ilman säiöntäaineita pakkauksen mukaan. No ei tuo vielä mitään, sillä pakkaus kehotettiin säilyttämään huoneenlämmössä. Silloin alkoi jo pelottaa.

Huoneenlämmössä säilöttävää pasta-ateriaa mikropakkauksessa? Olin AIKA skeptinen alkaessani syödä. Kuinka ollakaan, ruoka kuitenkin oli kuitenkin ihan perussyötävä. Ehkä tavallista mikropastaa parempikin, kun oli jotenkin kuivempi. Ne on joskus vähän ylisoosisia ja niljakkaita nää. Eli ajaa asian ja estää nälkäkuoleman.

Vakavammin ajatellen tässä on ehkä onnistuttu jotain säilyketölkkien ominaisuuksia valjastamaan muovirasiaan, mutta pitäydyn silti armeijateoreemassani, sillä kuka nyt tarvii vuoden säilymisaikaa mikroaterialle? Voin melkein kuvitella, miten näitä kylvetään kuorma-ammuksilla sotatoimialueelle italialaisjoukoille.

27.5.2012

Suomalaiset rippaa itseään offiin

Tölkki on selkeästi pop. Eikös tässä oo joku veromuutos tapahtunut tai jotain, muistelen. Enivei, juomia saa selkeesti aiempaa enemmän metalliputken sisällä. Jaffa, limujen ikiklassikko, on myös saanut alumiinia ympärilleen, eikä tölkki ole pöllömmän näköinen. Retrohenkinen tölkki Jaffan alkuajoilta. Hartsuhan on hyödyntänyt vanhaa mainoksissaan viime aikoina muutenkin.

Se on surkeaa vähän. Tämä ei nimittäin kerro Hartwallin mainostoimiston diggailusta, vaan suomalaisen designin tasosta. Joskus 1960-luvulla suomalaiset osas jotain ja kiistatta tyylikäs nainen Jackie K. piti muutamaa Marimekon hepenettä ja sen jälkeen paitsi Martsu, myös suurin osa Suomesta on elänyt 60-luvun designin siivellä, kopioiden vanhaa kerta toisensa jälkeen. Kovimmat jutut viime vuosilta on jotain rumia lintuja. Voi voi...

Mut siis Jaffa-tölkki mielestäni style, kelpaa kantaa kotiin ja limukkaakin juo, kun tarpeeksi harvoin huulilleen nostaa. Vakilimuksi keltainen on liian pleini kyllä.

25.5.2012

PALLIKSEN HÄHÄAPU: Milloin kokis Suomeen?

Oheinen tekstari oli Etelä-Suomen Sanomissa vastikään. Mukavaa, että kaiken koirankakkakeskustelun ja persuläpän ohessa voidaan puhua välillä oikeasti tärkeistä asioista.

Kolan tuleminen Helsingin olympialaisiin on asia, jota lienee käsitelty tässäkin blogissa joskus. Ja jos on käsitelty, lienen sanonut mielipiteenäni, että varmasti kolaa on ollut aiemminkin, mutta hyvinkin voi olla, että se on tullut isoon tyyliin näkyviin olympialaisten aikaan. Faktoja en jaksa hakea, mutta toivottavasti auttoi teillä Lahdessa.

Kysymys kuitenkin kuuluu: jos Lahti olisi saanut hakemansa vuoden 1972 talviolympialaiset, mitä uutta kivaa olisi silloin saatu Suomeen?

23.5.2012

Antakaa edes jotain

Olen ymmärtänyt, että entisessä Neuvostoliitossa ei ollut ongelma se, että ihmisillä ei ollut rahaa. Tai siis tuohan on ongelma joka paikassa, mutta Neukkulassa ongelma ei ollut sinänsä punamittapuulla se ahdistavin. Ongelma sen sijaan oli, että edes rahalla ei saanut, mitä halusi, kun tavarasta - mahdollisesti votkaa ja kaviaaria lukuun ottamatta - oli huutavaa (AAAAAARGH!) pula.

Nyt tiedän, miltä se tuntuu. Olen elänyt nimittäin vaikeita aikoja elämässäni jo tovin. Lähiruokakauppani on ollut rempassa jo jonkun aikaa. On pitänyt käydä siis K:ssa ja oudossa paikassa on vaikea löytää tavaroita.

Mutta perkele edes löytäminen ei täällä Kekkossloviakassa riitä. Kauppalistalla oli munia. Tiesin jo etukäteen, että en ehkä saa niitä ja tyhjäähän siellä oli. Mutta jukoliste 180 astetta toiseen suuntaan oli jauhelihyllykkö aivan yhtä tyhjänä.

Hei kamoon, jotain rajaa.

Kolaa oli sentään.

22.5.2012

Nelosneliöllä megamakia 6,95€

Olen noin vuoden ajan yrittänyt olla mukana sosiaalisen paskan lapioinnissa ja tsekkaillut itseäni ineen erilaisiin ravintoloihin Foursquare-palvelussa. Oikeastaan muuta ei tästä aktiviteetistä ole jäänyt käteen kuin paska maku ja hieman hukattua aikaa. Eihän siinä nyt ole mitään mielenkiintoista että tsekkaan joka päivä samaan lounasravintolaan, mitä siitä muka kukaan hyötyy? Muita kuin Pallis/ravintola-aiheisia tsekkauksia en tee ollenkaan, koska pelkään liian innokkaiden fanien alkavan seurata minua. Nyt jo tuntuu että epäilyttävä lauma keski-ikäisiä naisia odottaa minua yllättävissä paikoissa..

Eilen kuitenkin maailmani mullistui kun tsekkailin itseäni Hesburgeriin. Tsekkaamalla sai Mega-aterian hintaan 6,95€, eli 2 euroa listahintaa halvemmalla. Mikäli sijoitat kaksi euroa oikein raviradalla, saat siis hampparisi 14 000€ halvemmalla. Aika hyvä tarjous mielestäni!

9 egeä Mega-ateriasta on kyllä todellinen joukkoraiskaus, jonka päätteeksi Strauss-Kahn vielä virtsaa päälle. Siksikin tämä tarjous viehätti meikäläistä, 2 euroa vähemmän siitä paskasta olosta, joka syömisen jälkeen tulee on ihan hyvä alennus. Itse ateriahan on melko pahvinen tapaus, ei tästä oikein elämystä saa kuin jälkiähkyn muodossa.

Muihin spesiaaleihin en ole näillä leveysasteilla törmännyt, onko etelässä antoisampaa? Saako jossain esimerkiksi pormestarin titteliä kantava jotain ilmaiseksi?

Outoa viskikolaa ja kesän paras festari-idea

Välillä sitä törmää outoihin asioihin elämässä. Näin kävi käydessäni Alkon lippulaivassa the other day. Kolanterinarvoista juomaa.

Mausta en osaa oikein sanoa, kun en ole viskikolamiehiä ja olin ehkä kaksi olutta juonut pohjille. Juuri se zone, että olet skarppina, mutta makuaisti alkaa mennä. Anyway humalluttavaa kolaa, mutta jäänee kertakokeiluksi. Pitää ehkä joskus raidata cocktail-hylly ajatuksen kanssa Alkosta, ei tiedä, mitä jännää sieltä löytyy.

Viskikolan tekeminen itse ei olisi kovin vaikeaa, mutta tietysti, jos et halua ostaa pulloa kumpaakin, voit ostaa tölkin kuvan tököttiä. Silti vähän outo musta, mutta multahan ei kysytä. Toisaalta nyt kun mietin, jossain festareilla ja semmoisissa tämä voisi ehkä toimia, mutta yleensä kai ei tarjoilla kossubatteryä kummempaa drinksua. Olisikohan kysyntää?

Kaksi lonkeroahan lanseerattiin Helsingin olympiakisoja varten ihmisten juottamista helpottamaan, joten miksei jotain nykyäänkin? Luulis, että kannattaisi kokeilla. Jallupohjainen Tuska-drinksu ja mukavasti hispter Flow-mojito, kätevästi siistissä tölkissä! Haloo Hartwall, voin tulla labbikseenne ideoimaan, jos teillä on pulaa - olen nero.

21.5.2012

Tämä avasi kesän - katso kuva!

On taas se aika vuodesta, että kesää avataan. Sen huomaa muun muassa siitä, että iltapäivälehdet lapsikuolemien puutteessa spekuloivat säällä ja fesekaverit vääntävät aiheesta statuksia.

On aika paljon iltapäiväuutisia, jotka eivät minua kiinnosta, mutta sää"uutisointi" on kyllä ääripäätä. Raahessa saattaa olla 22 ylihuomenna, IIsalmessa ehkä jopa enemmän. Kyllä kiinnostaa. Fesekaverien statukset toki kiinnostavat. Onnelliset mökin tai grillin omistavat ihmiset availevat kesäänsä kukin tavallaan. Useilla siihen liittyy lämpö, kuollut eläin ja muu hienous. Köyhä kaupunkilainen voi vain kadehtia.

No, ei elämäni täyttä soopaa onneksi ole. Koska olen tällainen stud, eli stallion, eli orhi, niin voin huoletta aloittaa kesäni omalla tyylilläni.

Katso siis kuva. Iltapäivätyyliä jatkaakseni voisin kysyä, mikä avaa sinun kesäsi?

20.5.2012

Tän tuubin voi jättää kauppaan

"Sä näytät niin vihaiselta, että menee varmaan blogiin." Kyllä menee. Pirkka suklaasoosi on kohtalaisen perseestä.

Lähi-SS:mme on remontissa eikä toivottavasti kohta ole enää yhtä rupunen kuin ennen. Sitä ennen lähikauppanamme palvelee Super-K. Sieltä nimimerkki vaimo oli yrittänyt etsiä suklaakastiketta jäätelölle ja tuskalla löysi Pirkka-version. Parempaa olisi jäde ollut ilman.

On kolme ominaisuutta, jotka hyvän soosin on täytettävä.

1) Soosin on tultava ulos kantovälineestään jouhevasti ja sotkematta.
2) Soosin pitää sekoittua sopivasti jäätelöön tai muuhun käytettävään herkkuun.
3) Soosin pitää maistua hyvältä.

Tää tökötti ei tule sotkematta ulos mistään eikä se ainakaan sekoitu mihinkään. En tiedä, mitä lehmänaivoa tähän on sekoitettu, että on saatu näin kovaksi eminenssiksi tää, mutta ei sekoitu mihinkään, vaan säilyy erillisenä tuberkuloosiysköksenä. Ja kolmonenkin menee metsään, eli three strikes, Pirkka-soosi on ulkona.

Onneksi, kun hätä on suurin, apu on lähellä. Vedin jäätelölle yliannostuksen O'boyta ja astelin lapsuuden Memory Lanea vähän matkaa. Oli hyvää.

18.5.2012

Musta mustalla

Vasta kaksi kuukautta muuton jälkeen alkaa asiat olla paikallaan, kun viimein ruuvasin pimennysverhon seinään. Oli hermo kireellä, vaikka suuria vaikeuksia ei ollut. Ei pitäisi kuivin suin huonekaluja koota.

Kirjoitin taannoin siitä, miten dominoin Pirkka-oluen ja Ikean Malm-lipaston parissa. Huonekalujen hankkimisessa tärkeintä oikean kaupan valinnan ohella onkin huonekaluun sopiva juoma.

Ikeaa on vaikea ohittaa, vaikka on meillä tavaraa muualtakin. Kuvan mustaa Malmia justeeratessani nyt muuton yhteydessä valitsin juoman värin mukaan, eli vedin kolaa.

Winning.

15.5.2012

Räpylätön kansallisurheilumme

Tölkinkin voi salakuljettaa.
Suomen kansalliskukka on kielo ja kansalliseläin mesikämmen. Kansallisrunoilija on tietysti Ruuneperi, mutta jos luulette, että kansallisurheilussamme tarvitaan räpylää eli räpsää, olette väärässä. Kansallisurheilumme on kovempaa lajia.

Se on liittyy viinaan. Aihe on ajankohtainen kakkosen flänägänillan takia, mutta pohdin asiaa jo viikonloppuna. Keskustelin oluen myynnistä parin sveitsiläisen miehen kanssa. Heillä oli ollut vaikeuksia jäkisskaboissa, kun yksi mies ei meinannut saada ostettua kahdelle kaverilleen olutta. Myyjätär meinasi myydä vain yhden. He ihmettelivät Suomen tiukkaa lainsäädäntöä.

Ja tiukka se on. Jos niuhotus auttaisi, Suomi olisi raitis maa. Mikä sitten auttaisi, en tiedä, mutta se ei ole tän kirjoituksen aihe, sillä siitä on kirjoitettu liikaakin. Tän kirjoituksen aihe on kansallisurheilumme viinan salakuljettaminen.

On aika paljon paikkoja, joihin suomalainen salakuljettaa viinaa. Opiskelija vie taskumatin baariin, vanhempi mies jallua lätkämatsiin. Kun asiaa miettii järjellä, se on hämärää: Nelikymppiset miehet tunkee festarijonossa viinapulloja kalsareihinsa ja reppujen valepohjien alle. Sitten maanantaina markkinointijohtaja pistää taas Bossia päälle alkaa edustaa. Ei ilmiö varmasti uniikki ole, mutta aika laajaa Suomessa. Ja ihan normaalia ja ok. Itsekin ollut osa systeemiä, kun aikoinaan armeijassa sotilaspoliiseina tarkastimme kertausharjoituksiin saapuvien laukkuja, etteivät viinaa vaan tuo. Ja toivathan he. Osan ainakin löysimme.

Miksi sama ei päde muuhun? Miksi kukaan ei yritä salakuljettaa Kabanossia hienostoravintolaan? Sama logiikka kuin baarissa, eli söisit hienossa paikassa vähän halvemmalla. Entä kuinka monella Tuskaan menijällä on pyttipannua laukussaan? Kuivalihaa työpöydän laatikossa, anyone?

Niin se on, alkoholin salakuljettaminen on kansallisurheilumme. Lienette sitä tehneet.

Jotkut asiat eivät hevillä vanhene...

Takaisin siihen oikeaan asiaan eli kolaan.

Meikäläinen on aika tarkka päivämääristä ja muusta ajasta. Jos sovitte mun kanssa tapaamisen, niin suositan, että ootte ajoissa. Sama pätee ruokaan, en diggaa syödä päivämäärältään vanhentunutta tavaraa. Hulluahan se on päivämääriä pitää uskontona, kun ne on vain arvioita ja arvauksia, mutta johonkin se on uskottava, niin niihin. On kuitenkin poikkeuksia.

Kola on poikkeus. Velipoika antoi mulle Mäkkäristä tai jostain saamansa putelin. Kirkas 250 millilitran pullo, jotain vuosijuhlakamaa. Samaa kolaa se on kuin muuallakin, mutta maistunee eriltä pakkauksen takia. Tai sitten ei. Jutun juju oli se, että pullo oli ollut jossain patterinvälissä pitkään ja kotona huomasin, että päivämäärä oli mennyt.

Moni tuote kokisi äkkikuoleman tässä tilanteessa, mutta kola on pyhää. Ja ihan hyvältä tämä maistui, en olisi tunnistanut vanhaksi. Vaikka todistetusti makuaistini on tarkka.

Tapahtui näet about vuonna 2001, että ostin kolapullon Jyväskylän yliopiston Ylistönmäen, -rinteen, -whatevan tiloissa sijainneesta limuautomaatista. Ihmettelin, kun maistui vähän oudolta ja olihan se hiljattain mennyt vanhaksi. Soitin palvelunumeroon ja korvaukseksi olisin saanut kaksi uutta pulloa postissa. Pidin sitä vittuiluna, olisin halunnut toki rekallisen, ja kieltäydyin...

Yhä toisinaan herään öisin ja mietin, miksi kieltäydyin kolasta, miksi... Lopputulema on siis, että vanhenee tai ei.

14.5.2012

DIY French Doggy Dogg

Kirjoittelin Haaparannalta ostamistani Frenchdog-tarpeista jo aikana ennen Jytkyä. 9.10.2010 blogissamme julkaistiin aikansa klassikoksi muodostunut teos "Ranskalainen Koira". Sen koommin en ole kaupoista French Dog –sämppäreitä löytänyt, en ainakaan kotimaastamme. Tuntuvat olevan tiukassa kuin hyvät jääkiekon pelaajat, eho eho. Viikonloppuna kävin katsomassa myös Ruotsin puolelta, mutta turhaan. Päätin taas dominate the industry heidän omassa pelissään.

Kotitekoisiin French Dogeihin tarvitset seuraavat ainekset:

1 pussillinen vehnäsämpylöitä
1 akkuporakone
1 paketti nakkeja
1 pullo valkosipulikastiketta tai vastaavaa mönjää

Huoltoasemien Ranskankoira-monopoli on mennyt jopa niin pitkälle, että tavalliset vehnäsämpylätkin halkaistaan jo leipomossa, jotta niihin ei voisi porata reikiä nakkia varten. Kannattaa siis olla tarkkana leipähyllyllä. Ainakin Vaasan vaaleat lounassämpylät soveltuvat projektiimme vallan mainiosti ja niiden leveä ruumiinrakenne mahdollistaa myös kahden nakin koirailun.

Poranteräksi kannattaa valita mahdollisimman kookas terä, jotta sormin tai jollain muulla ruumiinosalla tapahtuvaa aukon venyttelyä tarvitsee tehdä mahdollisimman vähän. Aukko kannattaa venyttää melko isoksi, jotta saat roiskittua mönjät sisälle kokonaisvaltaisesti. Itse suosin valkosipulikastiketta, mutta muutkin epäterveelliset aineet soveltuvat tarkoitukseen mainiosti.

Nakit kannattaa käristää grillissä tai pannulla, höyryttääkin saa mutta se ei mielestäni sovellu tähän tarkoitukseen. Sämpylän lämmitys toimii parhaiten mikroaaltouunissa, jolloin se ei muutu liian rapeaksi.

Näillä ohjeilla pääset jo pitkälle! Mikäli keksit reseptiin uusia innovaatioita, kirjoitathan ne kommentteihin tai facebook-sivuillemme! Jos satut tietämään mistä aitoja French Dog –sämpylöitä saa, ilmoita ihmeessä!

11.5.2012

Tehokas vaihto a'la markkinatalous

Luin uutisista, että Wayne's Coffee lähtee Suomesta. En muista, että menikö konkkaan vai lopettivatko muuten vaan, mutta syynä taisi olla joku maksujen suuruus ja jotain muuta. Oliskohan tää ruotsalainen ketju, eikä suomalaista osapuolta kiinnostanut lähettää kymmenyksiä kansankotiin nimen käyttämisestä.

Aika nopeesti vissiin oli tarkoitus lopettaa Suomessa. Lukemattomien Veinssien tilalle oli tarkoitus tulla joihinkin toimipisteisiin uusi ketju, joku Aschan Deli & Joku.

En mene varmaksi sanomaan, että oliko ihan seuraavana päivänä vai oliko siinä useampi väliä, mutta paljon ei ollut. Kävelin Kampin keskuksen Wayne'sin ohi, mutta se ei ollutkaan enää W vaan Aschan. Juukelin tehokasta toimintaa. Lollauttavaa muun muassa se, että sama tarjous koreili esillä, kuin edellisen ketjun aikaan, eli ennen kybää kaffet -50 %.

Muuttuikohan muuta kuin logot tiskissä ja sininen väri, joka vaihtui punaiseen? Onko sama kahvikone ja mahdollisesti samoja puruja..? Samat tekijät varmasti, toivottavasti muistavat laittaa oikean nutun aamulla päälle. Tää liiketoiminta on mystistä hommaa, näin humanistin kaaliin joskus aika gummallista.

Jäikö muuten joku kaipaamaan Wayne'siä? Mulle melkolailla se ja sama.

9.5.2012

Kale pisti pöydän koreaksi

Kuvan teinipoppari ei liity tapaukseen.
Jussi blogautti tuossa omista kisaeväistään viitaten jääkendon mm-skaboihin. Palliksella on lonkeronsa (ne mustekalaiset jutut, eivät ne jäsen Jouskan suokkarijuomat) joka paikassa. Eräs kirjeenvaihtajamme oli eilen jotenkin sluibahtanut katsomaan kiekkoa Jaffa-areenalle aition puolelle.

Odotin mielenkiinnolla raporttia siitä, minkälaiset on Kalen kisaeväät. Mies näyttää siltä, että on ollut ruoka-aikaan kotona, niin tuskin kisaherkutkaan pelkkää kurkkuviipaletta ovat. Se on vaan, että nykyään ei kunnon palkollisia tahdo saada mistään. Niinpä tääkään senttaaja ei jumaleisson kehannut ottaa kuvaa. Oli kuulemma niin pieni aitio ja ihmisiä paikalla...

No, kai se on ymmärrettävä, että joillakin ihmisillä on uskottavuus, jota he eivät voi vaarantaa valokuvaamalla ruokaa. Joudumme tyytymään sanalliseen selitykseen. I quote:

"Joku sellainen kastikkeinen salaattihärdelli, kaikenlaista vihannesta, kuutioituja juttuja jne sekaisin plus kanaa. Ihan jees. Lisäksi perunasiivuja ja sipulia plus lihaisia ja mausteisia makkaroita. Pasteijoita sivussa. Viiniä, bisseä, sidukkaa, virvokkeita. Ihan jees."

Kummolan eväät siis ovat kai "ihan jees". Varmaan perkeleen kalliita mausteisia makkaroita ovat, sillä tiedämmehän kyllä, miten paljon pelkkä perseenalunen kisahallila on maksanut. Aition saadakseen joutuu varmaan luopumaan vasemmasta pallistaan.

Kisaevääksi pilaantunutta brändiä ja muita herkkuja

Leijonilla alkoi viimeinkin maalinteko kulkea pelissä Sveitsiä vastaan, mutta siihen ne tämän blogauksen hyvät uutiset loppuvatkin. Tulosvetolapulla pystyi pyyhkimään vakoa jo ennen kolmatta erää, mutta suurimman pettymyksen tuotti Olvin Reino kalja. Olvin brändilitkuja tylytin jo aiemmin Angry Birds limpskan muodossa, mutta tämä Reinolitku oli jo omaa luokkaansa. Mielestäni Reinon tapainen suomalainen instituutio olisi voinut pysyä poissa ahneuden alttarilta, mutta kenties Reinotkin ovat menneet pörssiin ja osinkoja pitää tohvelisankareille maksaa joka vuosi. Tämän Grafenwalderia himpun paskemman makuisen pitkän tölkin sai rapialla kolmella eurolla, mikä tietysti oli täysin ymmärttevää, kyseessähän on rahastus.

Estrellan DOUBLE Red Onion & Sourcream sipsit sen sijaan osottautuivat aivan kelponaksuiksi. Noinkin raflaavasti nimettyjen sipsien olisi kuitenkin luullut maistuvan vielä enemmän elämykseltä. Jos jokin on double, täytyy sen todellakin tehdä vaikutus. Otetaanpa esimerkiksi penetraatio, sitähän tapahtuu melkein joka huoneistossa BumtsiBumin jälkeen, mutta double penetraatio onkin useimmille tuttu vain televisiosta. Ne jotka sen ovat henkilökohtaisella tasolla kokeneet, muistanevat sen varmasti. Näitä Estrellan poimuperunalastuja ei varmastikaan muista enää parin päivän päästä. Ihan hyvää perusvarmaa kampetta silti, kuten Leijonien 5-2 voitto Sveitsistä.

8.5.2012

Nakkitaco - suosittelen

Menin syömään. Ruokalista antoi syyn olla skeptinen, mutta nousin jälleen tuhkasta voittajana kuin Feenix-lintu tai Kalervo Kummola konsanaan.

Päivän menu nimittäin tarjosi niinkin hilpeän ruokalajin kuin "nakkeja". Vaikea keksiä mitään lyhyempää ruokalajin nimeä, ja totta_kai voidaan myös kiistellä siitä, kelpaako tuo ruokalajin nimeksi tuokaan. Mutta sitä Amica tarjosi, nakkeja. Sen lisäksi jotain tonnikalakastiketta ja pastaa, mikä ei nostattanut tunnelmaa sen korkeammalle. Lähdin kuitenkin pelaamaan omaa peliä ja paarustin ruokalaan.

Ja kappas, nakit toimivatkin yllättävän hyvin. Ne olivat sopivan kärähtäneitä ja ihan hyviä. En lounaalla kauheasti perunaa tai pastaa syö, joten ruokalajini olisi siis ollut salaattia nakeilla. Perjantai kuitenkin pelasti ja pilvenraosta pilkahti nachoaurinko.

Perjantaina ruokana oli ollut tacoja ja niiden jämät oli tarjolla. Monta päivää vanha jauhelihasörsseli ei houkuttanut, mutta päätin kokeilla nakkitacoa. Ja oli hyvä. Normaalisti en reseptejä jaa, mutta tässä tulee nakkitacon ohje:

Ainekset:
1 tacokuori
4 nakkia


Valmistaminen:
Laita paistetut nakit lämmitettyyn kuoreen. Vie kuori ääntä kohti.

Yksinkertaista, mutta kaunista. Nacho jutteli aika hyvin nakin kaa. Kokeilkaa, oikeesti.

6.5.2012

Mulle ilmaiset karsut heti nyt, pliide

Ei näy karsua, ei...
Kävin syömässä lounasta "ulkona". Halusin pisteen i:ni päälle eli vähän karsua. Alepan ja Makuunin väliltä arpa osui tällä kertaa Makuuniin. Vähän pientä kivaa jälkiruokaa irtokarkkityylillä.

Valitsin sopivan combon. Otin ufoja, Ferrareita ja muuta hyvää. Yhteensä hintaa jotain 86 senttiä. Menin maksamaan.

Myyjä kaveri näpytteli konettaan tovin, ja ihmettelin jo, että eikö se huomaa mua. Luulin tatuointien aiheuttaneen kaverille verenmyrkytyksen tai jotain. Ilmeisesti kaveri näki mut kyllä, mutta tietokoneessa oli jotain häikkää. Kuittikoneestakin se veti metrin-puolitoista paapperia, mutta ei auttanut, systeemit jumissa.

Varakassaa olisi voinut käyttää, mutta siihenpä ei käynyt kortti. 86 senttiä karkkia oli vaa'alla: niin lähellä, mutta silti niin kaukana. Olis mulla ollut 20 euroa hätävaraa lompakossa, mutta en viitsinyt sitä rikkoa moisen asian tähden. Sanoin siis, että ei oo kääshiä. En jaksa hiluja muuta kuin hätätilassa.

Sinne karkit jäivät, sniif. Se arvatenkin napsahti mun kohdalla. Keskellä päivää Makuunissa muutenkin hiljaista. Seuraaville asiakkaille voisi nopeasti laittaa lapun, että "tällä hetkellä ei kortti käy, sorge". Ei mikään suuri ongelma. Entä mitä tehdään sille reppanamiehelle, jolla on muutama hassu karsu vaa'alla eikä käteistä?

Hei antakaa Fefet ensi kerralla ilmaiseksi. Päivän hyvä työ, hyvää mainosta firmalle. Nyt meen ens kerralla Alepaan.

4.5.2012

Palman paluu

Lapsuudenkodissani ei ollut limsaa. 1980-luvun keski- ja jälkipuoliskolla Suomi oli toinen maa. Teinit imppasivat liimaa, eivät lipittäneet limsoja, juisseja tai energiajuomia. Limsaa juotiin saunan jälkeen, vatsataudissa tai syntympäivillä.

Villeintä, mitä tiesin, oli serkkujeni tapa sekoittaa kahta eri limsalaatua keskenään. Keltaista jaffaa ja africolaa. Ei sitä tehnyt mieli juoda, mutta perässä piti matkia. Kuitenkin tähän synkkyyteen toi valoa 7up (ei Zup kuten jotkut sivistymättömät luulivat) ja Palma (Palma aina kapiteelilla). Palma oli limsaköyhän lapsuuteni kohokohta.

Kesämökillämme oli Palmaa, kai vanhemapni päättivät antaa hieman löysiä, kun raahasivat minut keskelle ei mitään itikoiden syötäväksi. Erityisen hyvin muistan, kun sukulaisperhe oli käymässä mökillämme ja pöydällä oli kolme (3!) eri limsapulloa. Litrasia. Olin 7-vuotias ja muistan tapauksen vieläkin.

Uskokaa pois, en voi liikaa painottaa limsan puuttumista lapsuudestani. Siksi varmaan päädyin naimisiin kolasiepon kanssa. Ei koskaan enää limsan puutetta! Rakkaasta siipastani päästäänkin aiheeseen, Palma on palannut. Hän kertoi ilouutisen eilen ja tänään jääkaapissamme on pullo kylmässä.

Ei enää litran lasipulloa, mutta moni muukin asia on muuttunut. Kuten se, että Palman paluu pilasi makumuistoni. 2000-luvun hifistelylimsat ovat pilanneet makunystyräni ja Palma ei maistukaan enää miltään. Juodessa suussa ei ole mitään makua ja jälkimakukin laimea. Palman olisi pitänyt jäädä 1980-luvulle purjehduskenkien kanssa.

Voitte uskoa, että olen pettynyt.

Kirjoittaja on asian tärkeyden ja henkilökohtaisuuden vuoksi vieraileva nimimerkki Vaimo

3.5.2012

Odotus on palkittu - osin

Anyone fancy a pint?
Aijjai, tätä olen odottanut. Jo ennen Pirkan iskua, mutta sen jälkeen varsinkin. Rainbow-olut.

Diggailen Rainbowta, se varmasti on tullut selväksi. Ja mitä siinä ei olisi digattavaa, monet tuotteet ovat hyviä ja edullisia. Jumalauta Belgian lahja maailmankaikkeudelle, Rainbown vihreät! Niistä se alkoi... Mutta niitä ei taida enää saada, voi kuinka niitä kaipaankaan. Pitäis melkein kirjoittaa asiakaspalveluun ja kysyä, että mitä helvettiä siellä nyt on tyritty. Mikään muu kuin tehtaan räjähdys ei voi selittää vihreiden virran tyrehtymistä.

Mutta nythän puhuttiin oluesta. Pirkka-olut on lehtijuttujen mukaan ottanut ihan hyvin paikkansa olutmarkkinoilla. Rainbowlla on taatusti kuumeisesti mietitty vastinetta Olvin Pirkalle. Olut täydentäisi tuoteperheen, josta sen jälkeen puuttuisi enää maito ja kortongit. Ja nyt se on täydentynyt. Hieman yllättävää kyllä, Olvi on tehnyt bissen myös Rainbowlle, eli se seurustelee molempien suurketjujen kanssa.

Mietin syytä tälle. Ehkä järkevä syy on se, että Olvi on kilpailijoitaan pienemmässä perheessä. Ehkä Sinen ja Hartwallin konsernit eivät diggaisi sitä, että tehdään kaupan merkkiä. Tai no helvetistäkö minä tiedän. Kiinnostavaa olisi tietää, että mitä laatua nämä oluet ovat. Onko ne jotain uusia reseptejä vai kenties jotain kadonneita, kuten Olvilla on esmes CXX. Tätäkään asiaa tuskin Olvilta kertovat, jos kysyy, mutta joku työntekijä voisi vuotaa meille tiedon, kiitos.

En vaan tajua tuota pinttiä. Onkohan se joku sopimusjuttu, Pirkka on ainoa 0,33-litrainen kauppabrändi, jota Olvi panee..? Ei pinttiys sinänsä haittaa, tehkää sellaisia, jos haluatte, mutta miksei myös pikkutölkkiä. Onhan pitkät pojat symppiksiä, mutta on ne myös aika isoja. Tällaiselle pikkupojalle aika jytkyjä: pari tollaista ja vaimo on hangessa...

Tärkeä kysymys on tietysti maku. Ja se maistuu suomalaiselta lagerilta eli en erottaisi sitä useimmista muista. Vuoden lehtikuvasta tuttu EuroShopper on siis saanut kovan kilpailijan isojen poikein areenalla. Pienten sarjaan jäämme kuitenkin yhä odottamaan S-ryhmän vastinetta...

2.5.2012

Magee Tupla

Jälleen se meni, kuten niin monta kertaa aiemminkin. Mä ihan diggasin, ja perheyksikköni toisen täysivaltaisen edustajan mukaan patukka oli liian makea, mutta muuten hyvä.

Nykyään tuntuu olevan niin, että vanhoista tutuista tuotteista tehdään kovaa tahtia uusia versioita. Pitää kai karkkiskabassakin juosta täysillä, jotta pysyy paikallaan. Tuplasta on tempaistu nyt vaihteeksi maapähkinäisempi versio.

En äkkiseltään tunnistaisi varmaan Tuplaksi, suutuntuma on jossain Snickersin ja Lionin hoodeilla. Ihan hyvä patukka, ei siinä mitään. Mut montakohan erilaista Tupla-versiota on tullut viime vuosina. Aika monta kai tullut - ja moni varmaan mennytkin. Tiedä sitten, miten tää on laskettu, sillä tässä lukee jo pakkauksessa kuuluisat sanat "limited edition".

Kai Leafilla on laskettu, että patukkaa Myydään vuosi-kaksi aina kesäisin ja se tuottaa siinä ajassa tarpeeksi? Markkinamiehet ja -naiset sen tietysti tietää, eikä se huono ole. En kaipaa 80-luvulle, jonka aikana Suomessa oli saatavilla ehkä kolmea patukkaa...

1.5.2012

Osaako Olvi tehdä kolaa?

Kirjoittelin vastikään Olvin valmistamasta Angry Birds -limpparista. Harmittelin, että musta lintu ei ollut saanut omaa limsaansa, kolan makuisena toki. Samaan hengenvetoon mietin, olisiko Olvista tekemään kolaa. Sain asian selville aika pienellä vaivalla.

Kävelin kaupassa ja silmäni osuivat kolapulloon, joka näytti uudelta. Se oli Olvia. En muista juoneeni, mutta yhteisen hyvän vuoksi kotiutin heti putelin ja makustelin sen. Teidän vuoksenne... teidän vuoksi... vuoksenne... No miten vaan, mausta sen verran, että jälleen kerran oltiin ns. Koiviston "ihan juotavaa" luokassa. Ongelma on vain hinta, taisi olla normitasolla, mikäli muistan.

Yhtä totta kuin se, että risti ei auta sököringissä ryöväreiden kanssa, on se, että kovakaan yritys ei auta kilpailussa kolamarkkinoilla. Kokis on jo olemassa, joten ainoastaan hyvä tuote edulliseen hintaan - mieluusti tölkissä - voi kolanäkemykseni mukaan pärjätä hyvin. En edes Angry Bird -kolan menestyksestä olisi vakuuttunut, sillä valmiiksi kova brändikään ei välttämättä auta - nähtiinhän se, mitä Lordi-kolalle kävi :D

Mahtaakohan Olvi jaksaa kauan... Sen näemme. Mut mainittakoon, että Rainbow-tölkissä voi olla jotain mahiksia, mutta en ole maistellut vielä tarpeeksi tehdäkseni päätöksen asiasta. Palaan siihen pian.

P.S. Oonko muuten ainoa, jota Pepsin mölyävä mainos ärsyttää? Pistin boikotin päälle, ei jaksa. En oo kyllä vähään aikaan Pepsiä juonut, mutta silti...