29.11.2011

Lama-ajan allasbaari

Pahoittelen kuvan mittasuhdevirheitä, taiteilijan luonnoksessa rintalihakset näyttävät aivan liian pieniltä.
Kävin Levin uudessa kylpylässä näyttämässä turisteille miehenmallia ja muutenkin pyörittelemässä Tatjanoiden uimalakkeja hiusjatkeiden päällä. Pullistelu vie voimia, etenkin jos joutuu jatkuvasti käymään kylmäaltaassa ihan vain siksi että uikkarit mahtuisivat päälle eivätkä repeäisi silkasta miehuuden laajentumisesta.

Olin saapuessani ladannut yhden kaljan verran rahaa kylpylärannekkeeseen, jotta voisin virkistää oloani allasbaarissa. Allasbaarista mieleeni tulee Eddie Murphyn näköinen mies tarjoilemassa minulle porealtaaseen juomia, joissa on sateenvarjoja ja pari eriväristä pilliä. Aijjai, mutta toista sen on Levillä. Allasbaarissa on kylttejä, joissa kerrotaan ettei juomia saa viedä altaisiin. Kuuden euron kaljan saa siis nauttia niukissa  uimahousissa metallisissa tuoleissa altaan vieressä. Voisin kuvailla allasbaarin tunnelmaa sanoilla löysä ja kulli. Uskoisin että allasbaarin liikevaihto olisi nykyisen marginaalisen sijasta edes niukasti positiivinen, mikäli homma tehtäisiin oikein. Ja leviläisille tiedoksi, asian tekeminen oikein ei sisällä allasbaarin siirtämistä kylmävesialtaan äärelle, mitä palavereissa varmasti jo suunnitellaan. Uskoisin että Veli Venäläinen mieluummin polttaa rahansa ämpärissä kuin tuhlaa sen laimeaan kaljaan, joka pitää juoda hypotermian rajamailla uimahallin nurkassa.

On jotenkin äärimmäisen ahdistavaa maksaa 18 euroa pääsymaksua, päästäksesi toteamaan että kaikki todellakin pitäisi tehdä itse. Mikäli ensi vuonnakin Levin pujottelun maailmancup on katkolla lämpimien kelien takia, suosittelen lumitykkien hilaamista kylpylän allasbaariin. Siellä on ainakin helvetin kylmä.

25.11.2011

Lidlin kebab - vittu mitä paskaa

Jos pitäisi lonkalta sanoa, mikä on ollut viime aikojen huonointa syömääni ruokaa, vastaus olisi Lidlin "kebab". Kaksikin ihmistä, viimeisimpänä Leinonen on tuota tavaraa kehunut mulle lyhyen ajan sisällä. Niinpä minäkin sitä ostin äsken.

Voi Jeesus mitä shaibaa, oikeesti. Pannulta maistellessani vähän ihmettelin, kun tuntui, että on vähän sitkasta tavaraa tuollaiseksi tuotetuksi kamaksi. Annoksen väsättyäni iskin kiinni ja sattumia oli joukossa paljon. Jos jotain en lihaani halua, niin se on sellaiset mukavat pikku möykyt, joihin ei hampaat pysty. Koko paska lensi roskiin siinä vaiheessa, kun hampaassa rusahti siihen malliin, että taisi olla Helunan sorkka, jota siinä jyystin.

Otan any day of the week mieluummin huonoimman kebabravintolakepun kuin Lidlin "kebabbia". Tarkemmin ajateltuna ottaisin mieluummin luodin tai kaksi kallooni... Tuli taas todistettua, että sakukaupasta kannattaa ostaa korkeintaan nesteitä ja toisinaan metukkaa. Kun kävin äsken kaupassa, edellä ollut nainen osti ovimaton. Oikeesti olisi minunkin pitänyt ostaa sellainen. Suikaloituna ja paistettuna se olisi kepittänyt tuon lihan mennen, tullen ja vielä kerran palatessaan.

Kebab pakastettuna, kiitos

Tämäkin aamu alkoi kuin mikä tahansa aamu lintukodossa. Pullea kirkonmies on taas ollut liian lupsakka naisten keskuudessa ja Ilkka Kanervalla on edelleen matkapuhelin. Janne Katajan talo on toivottavasti edelleen homeessa, ilmeisesti on koska äijä pilaa TV-iltani joka ikinen päivä. Kaverilla ei selkeästikään ole kotia mihin mennä. Valmistaessani urheilijan aamiaista ranskanperunoista ja Lidlin kebabista, äkkäsin yhtäkkiä etten ole kertonut teille tuntemuksiani kyseisestä pakastealtaan parhaiten varjellusta salaisuudesta.

On täysin terveellistä olla hieman skeptinen pakastetun kebabin ollessa kyseessä. Pakastaminen ei oikeastaan tee millekään asialle hyvää, paitsi Wesley Snipesille ja Sylvester Stallonelle. Olen suhteellisen skeptinen minkä tahansa kebabin suhteen, mutta ripuliriski on otettava jotta edes joskus kokisi elävänsä. Ja kunnon keburipuli todellakin muistuttaa omasta kuolevaisuudesta erittäin tehokkaalla tavalla. Tärkeintä on kuitenkin että noin kolmen euron kebu maistuu oikeastaan yllättävän hyvältä, jopa paremmalta kuin heikomman tason veronkiertokebabit. Yhdestä paketista tekee noin kolme tukosta aortan ympärille. En osaa tarkalleen arvioida pakastetun kebabin vaikutuksia, mutta uskoisin että yksi loota tätä kamaa heikentää cooper-testisi tulosta parilla sadalla metrillä. Ei paha diili. Juokseminen on niille, joilla ei ole tarpeeksi laajaa DVD-kokoelmaa.

Ruokablogi Pallolaajennus voi siis avoimin mielin suositella askelta pakastealtaaseen. En takaa menestystä, mutta onhan se hieno käryyttää kebua omalla pannulla aamutuimaan.

24.11.2011

Suklaapatukka > sitrushedelmä

Olin töissä. Mulle oli kertynyt hedelmiä ja ajattelinpa eilen vetää yhden sellaisen iltapäivällä, että en ihan nälkään kuolisi. Astiassani oli joku sellainen sitrushedelmänsukuinen judanssi, ehkä klementiini, vaikka olikin vähän kookas sellaiseksi.

En syönyt sitä. Jukoliste, en ole ammattilainen, sen myönnän, mutta onhan tuo nyt naurettavaa, että sitä ei kuorittua saa. Joko nyrhäät kuoren irti niin, että puolet hedelmälihaakin lähtee ja vaatteet sotkeentuu tai sitten pintaan jää tuollainen mattivanhasmainen valkoinen kerros. Sitä sitten nirpsutat siitä milli kerrallaan veke? Ei meikäläinen.

Onneksi mulla oli myös Mars. Siinä oli design parempi ja kuori irtosi nätisti. Piste Marsille. Jumalankaan älykäs suunnittelu ei ole aukotonta, vaikka se vanhana kepulina onkin keksinyt piilottaa fossiileita maahan, jotta maapallo näyttäisi todellista vanhemmalta...

21.11.2011

Mäkki-dumppausta

Oli taas kertynyt noita Mäkki-kuvia. Kuvien määrästä päätellen meikäläinen varmaan pitää yksin pystyssä kahta-kolmea ravintolaa. Vaikka totta kyllä täytyy myöntää, että multakin on mennyt näiden kaikkien syömiseen useampi kuukausi varmaan. Vaikka yhtä totta on, että jokaista en oo kyllä kuvannut.

Draamaa oli ilmassa, kun tällä viikolla kävin Rokkimäkissä Töölössä. Olisin halunnut Ruisquupeen, mutta en saanut. Ei kuulemma ole listalla. Mitä hittoa tekee sellaisella listalla, jolla ei ole Ruisquupeeta? Piti ottaa sitten Ruis Feast, joka on sama purilainen rehuilla lisättynä. Feasti on ihan hyvä, mutta siitä ei tuu samaa jytky-fiilistä. Reissumies jauhelihapihvillä, my man! Se vasta jotain on. Tietysti voisi tilata fiistin ilman rehuja, mutta en halua "ilman" linjallekaan lähteä. Lerppakullien touhua moinen.

Tossa on parikin kahvi ja juusto -aamupalaa. Olen taas lirvahtanut siihen. Olin jo päässyt pois siitä, kun logistisesti se hieman vaikeutui työpaikan muuttuessa, mutta nyt olen vakinaama Kampin Mäkkärissä. Jos joutuu kuusi minuuttia odottaan bussia, miksi sitä ei etukäteen palkitsisi rankasta työpäivästä tai miljoonannesta vaihdetusta vaipasta?

Muuten täytyy sanoa, että ihan snadisti mennyt ehkä maku Mäkki-hamppareihin. Ainoastaan juustot ovat säilyttäneet lumonsa. No, sitten se on selvä peli: syödään juustoja.

P.S. Sori sivun vittumainen taitto :D

20.11.2011

Melkein elämisen arvoista elämää

Kävin kaupassa ja mitä näin! Tarjous isolla T:llä. Ei lue, miten monessa kaupassa ja montako päivää, mutta ehkä ainakin Helsingissä ja ehkä ainakin tänään.

Halpa kola, se tekee elämästä melkein elämisen arvoista.

17.11.2011

Kaiken pitäisi maistua peksulta

Everything should taste like bacon. Persuille tiedoksi, että se on suomeksi: kaiken pitäisi maistua pekonilta. Ehdottomaan helmeen törmäsin netissä, kiitos vaan nimimerkki Velipojalle taas. Kyseessä on pekoniaiheinen nettikauppa JiiDeen pekonisuola.

Hienoja joululahjaideoita seinästä seinään. Vingutin Visaa äsken itsekin, vai mikä MasterCard se on. Kaikista kummallisimpia tuotteita en ostanut, mutta huulirasvan kyllä. Minä olen siis kohta se miekkonen, joka jakaa pekonin makuisia pusuja steissillä... Arvostelu seuraa, kunhan kusti on polkenut.

Kummallisin tuote on kuvassa. Pekoninmakuinen äidinmaidonkorvike, voidaan antaa nollakuukautiselle. Just. Meikäläinen diggailee peksua ihan tosissaan ja sopivasti olisi koehenkilökin maistamaan tuota tököttiä, mutta ei kävisi kyllä mielessäkään antaa, täytyy sanoa. Only in America.

Sopivampia outouksia kaupassa oli pekoninmakuinen liukkari. Sitä saa kaupassa sikspäkissäkin, jos "asut Etelämantereella ja tarviit kunnon varaston". Tuo oli kyllä jo houkuttelevampaa, mutta paha vaan nykyisessä parisuhteessa se olisi kumppanini, joka tosta enemmän hyötyiisi enkä usko, että hänellä on kiinnostusta. Ei ymmärrä hyvän päälle. Jos olisin nainen tai "oinoslainen", tilaisin heti putelin testiin.

Mutta käykää katsomassa, kivoja pekonituotteita eikä ainakaan pienemmissä satseissa postikulutkaan eivät olleet törkeät.

15.11.2011

Miller-ihmetys, välituomio

Kirjoitin taannoin Miller-oluesta ja ihmettelin, että se on kirkkaassa pullossa. Luulin, että se oli bisselle säilymiskysmä ja olin ymmyrkäisenä. Kysyin asiaa (Leinosen jälkeen) suurimmalta auktoriteetiltani eli Baariminnalta, joka paneutuikin asiaan ja vastasi tuonne postaukseen. Tässä vastaus kaikkien ihmeteltäväksi, olkaatten hyvät:

"Minä oon tätä nyt vähän kyselly ja ei oo saatu mitää tolkkua tähän, paras vastaus on ollu että itse olut on muutenkin niin paskaa, ettei sitä valo enää pilaa. Ainoo järkevä juttu joka kesittiin tähän liittyen on se, että esim Corona yms tulee aina 'pahvisixbäkissä' eli se pahvi vähän estää valon pääsyä. Milleristä en tiiä, mutta monet jenkkioluethan on kans noissa pahvisissa kuuen paketeissa" 

Tuo "muutenkin niin paskaa" on ihan uskottava aksiooma. Mutta koska olen perinpohjainen miekkonen, aion jaksaessani kysäistä asiaa Miller-oluen panijoilta. Katsotaan, mitä Ameriikan veljet vastaavat, jos jaksavat. Palaan asiaan.

14.11.2011

Mäkkärin avoimet ovet - kai ny joku on menossa?

Ei liity aiheeseen, mutta vaihteeksi hyviäkin uutisia lehdessä.
Hei, ette viittis auttaa kansalaisjournalistia mäessä. Mäkkärissä on nimittäin avoimet ovet, kuten monet ovat varmasti huomanneet. Jotenkin lollauttava ajatus, mutta toisaalta kiinnostaa kyllä.

Moni ihminen on ollut hampparipaikassa töissä ja, vaikka en itse olekaan, luulen että hamppariravintoloiden köökeissä ja takatiloissa ei mitään ihmeellistä ole. Se kuitenkin kiinnostaa, miten mäkkärintapainen ravintola esittelee itseään avointen ovien päivänä.

Kuitenkaan en ole itse menemässä, valitettavasti. Tätänykyä tulee mieluummin mentyä suoraan töistä kotiin kuin kuljailtua ympäriinsä, vaikka tänään meninkin kotiin Ronaldin kautta. Lapseni on ihan kiva, kivempi jopa kuin euron juusto.

Mutta siis hei menkäähän joku, ja jos ootte menossa, niin raportoikaa kokemuksistanne, niin valistetaan kansaa. Tuskin olen ainoa, jota asia kiinnostaa. Pliide.

13.11.2011

Onni isälle - epäonni possulle

Tietämättäni vedin niin sanotusti potiin kotiin. On nimittäin ehdoton pelimiesratkaisu tehdä lapsi loka-marraskuun vaihteeseen, pääsee suoriltaan juhlimaan isänpäivää. Tän tajusin tässä joku aika sitten.

Itse piti kyllä ostaa pekonit kaappiin eilen. Hippulat vinkuen ennen kuutta kauppaan, kun oli jotenkin muka jäänyt. Ihmiset varmaan katsoivat, että siellä mennään olutta ostamaan, mutta tällä kertaa kyse oli kuolleesta porsaasta. Vaimo onneksi tajusi käryttää tavaran aamulla ja lapsi sen verran käyttäytyä, että possu kavereineen pääsi masun lämpöön kaikessa rauhassa.

Itseni on vaikea kuvitella isänpäivää ilman pekonia, vaikka vasta ekaa vietänkin. Tietyt asiat tietää kuitenkin jo etukäteen ja tämä on niitä. Rikollista ajatella heitä, jotka ovat naineet niin sanotun viherpiipertäjän. Tuskin on yhtä hyvä palvelu: "Hyvää isänpäivää, tässä kylmää tofua ja auringonvalossa lämmitettyä rooibosta." Ei saatana.

11.11.2011

Ötkerin missi

Missi sanalla viittaan englannin kielen sanaan "miss" eli "huti" enkä mihinkään isohampaisiin ja typerästi hymyileviin naikkosiin, jotka eivät ole olleet kauniita sitten Karita Tuomolan. Terkkuja muuten Kartsu, jos satut tätä lukemaan ;)

Mutta asiaan: pakasteessani oli hätävara Dr. Oetkerin pakastepatonkeja. Pistin uuniin ja petyin.

Kuivaa koppuraleipää ja päällä vähän täytteitä. En ihan tarkkaan ymmärrä, miten sama tohtori, joka on kehittänyt muun muassa pinaattipizzan, on lyönyt kirveensä tähän kivikovaan leipään. Ehkä Ötkerkin tietää, että ilman epäonnistumisia ei ole onnistumisia. Tämä olkoon se lakisääteinen moka...

9.11.2011

Lounasruoan sosiologiset ulokkeet

Työmaallani tarjotaan muiden lisukkeiden ohessa leipäpöydässä pikkuisia ruisleipäkiekkoja. Näitä kovia kikkaroita, lienette maistaneet. Määäh, ei ihan mun makuun suoraan, mitä olen testannut. Kovia ja semisti mauttomia.

Mutta tähän tuli muutos, kun maistettavana oli chili-lemonkiekkoja. Maistoin pari ja diggasin. Hitto vie, en vaan löytänyt niitä kaupasta. Mainosmielessä lienee ollut noita pöydässä, koska tavallisesta poiketen myös kiekkojen pussukka oli näkösällä. Ihan järkevää toimintaa moinen valmistajalta, mutta rasittavaa.

Tuskailin nimittäin muutamaankin otteeseen kaupanhyllyillä, kun löysin vain perussettejä, en himoitsemaani uutuusyhdistelmää. Ironista on se, että kun nyt viimein sain niitä yksi päivä kaupasta, ne eivät kotona enää maistuneetkaan yhtä hyvälle. Kyllähän niitä söi, mutta eivät olleet herkkunannaa.

Vanha sosiologi minussa jälleen herää ja herättää myös sisäiset sosiaalipsykologini ja sosiaaliantropologini. Onko niin, että töissä semisti hyvä ruoka ja herkku maistuukin paremmalta? Kuulostaisi loogiselta. Onhan se niin, että töissä on yleensä vähän ankeaa. Sen sijaan, että kotona makaat sohvalla tai vietät aikaa jotenkin muuten nauttien, olet työpöytäsi ääressä tai jossain palaverissa. Pienempikin ilo siinä tuntuu suuremmalta lounasaikaan.

Siis luultavasti ruokakin maistuu paremmalta kuin se on. Sosiologin termein sanottuna tässä lienee kyseessä niin sanottu kielellinen käänne: ruoan maku kielellä kääntyy hieman positiiviseen suuntaan. Asiaa olisi mielestäni syytä tutkia tarkemmin. Nyt jälleen apurahahakemusta vaan Koneen säätiölle, siskot ja veljet - saannista ei pitäisi olla epäselvyyttä.

Joku päivä kirjoitan siitä, miten tämä korpivaellukseni chili-limettömässä maailmassa sai minut löytämään jotain ihan hyvää ja kaunista. Till next time, ta-ta...

8.11.2011

Siihen aikaan, kun Adolf-setä kaappikellon osti

Tää ei ole suoraan ruoasta, vaan vähän sen laidalta. Pohdiskelua, johon toivon joltain itseäni viisaammalta vastauksia.

Lidlistä meikäläinen ostaa kolaa, joskus muutakin. Yleensä, jos käyn tankkaamassa Freewaytä, tsekkaan, josko joku makkara vaikka houkuttaisi. Muuten en kauheasti diggaile sakukauppaa, koska sen valikoima on aika kökkönen. Vaikka aina ostaisin sitä samaa kalkkunaleikettä, diggaan sitä, että ainakin periaatteessa mulla on iso valinnanvapaus.

Lidlien valikoimat on pieniä, mutta silti hyllytilaa uhrataan aina älyttömyyksille. Samasta kaupasta saa halpaa kolaa ja pölykapseleita. En tajua comboa. Ostaako joku lukijamme tätä tavaraa Liidelistä? Istuinsuojia, ruuvinvääntimiä ja muuta? Miksi? Kävelettekö te vihanneshyllyn ohi ja tajuatte, että perkula, mun karvainen ratinsuojus onkin jo aika kulahtanut?

7.11.2011

Vetäistäänpä Sisua poskeen...

Laiskaa kirjoitusta ollut viime aikoina. Syitä on parikin. Ensinnäkin lapsen tekemisestä seuraa yllättäen se, että ylimääräiseen näppäilyyn on välillä melko niukasti aikaa ja usein hyvin niukasti energiaa. Kuka olisi arvannut. Toinen syy on se, että em. syistä oon aika vähän pallolaajennustellut viime aikoina. Ei ole ruokahyllyllä paljon säteillyt.

Karkkia ja herkkuja olen sen sijaan syönyt (ja käynyt Mäkkärissä). Oon järkeillyt niin, että raskas työ vaatii raskaat huvit ja usein tullut vaikka suklaalevy kainalossa kotiin. Myös muu karsu tullut tutuksi ja testasinpa uusia Sisu-karkkejakin.

Nämä kaksi askia lienevät osa Sisun nuorennusleikkausta. Kipinä ja Kekäle. En muista enää makuja, mutta ihan syötäviä nämä oli. Älytöntä kuitenkin on se, että toista näistä mainostettiin askissa muistaakseni energiajuomanmakuiseksi karkiksi. Läskit addiktiteinit vetelee niitä lietteitä niin simona, että kai kohta jauhelihakeittoakin saa Batteryn sivumaulla. No, ei siinä mitään, markkinointiosastolla ollaan ajan tasalla. Myös nämä askit on tavallisia Sisuja isompia. Kai tarve on erottua hyllystä, mutta yhtä totta varmasti on, että 120-kiloinen 11-vuotias ei kehtaisi pienempää kaupasta ostaakaan.

Erilaisia uutuuksia Sisu on vuosien varrella yrittänyt lanseerata, mutta kai aika huonolla menestyksellä. Salmiakki-Sisu on jäänyt, muita pitempiä tarinoita ei tule mieleen. Jäämme seuraamaan tilannetta, ja näiden askien tulevaisuudesta on vaikea sanoa mitään.

Sisu on vahva brändi Suomessa, mutta voi olla, että se on vähän kuin Lapin Kulta, eli vanhemman väen suokkari. Nuorisolla on Redbulli, jota voi vetää tölkillisen sen sijaan, että ottaisi Sisu-karkin - tai oluen. Tää teiniangsti tulee yhdestä flästästä bussissa viime viikolla, sori vaan. Toivottavasti punainen aski ei kuitenkaan katoa mihinkään. Onhan se toisinaan ihan hauska ostaa.

P.S. Tiedättekö, mikä muuten ärsyttää mua. No monetkin asiat tietysti, ainakin ihmiset, jotka eivät peseydy, osaa käyttäytyä, puhuvat kovaäänisesti tai ovat vaan ihan plain and simple tyhmiä. Mutta sekin ärsyttää, jos joku neropatti keksii sanoa Sisua askin fontin mukaan Gifuksi...

P.P.S. Loistava.

6.11.2011

Ystäväni, limainen kana

Lounasbuffetin ensimmäinen lautasellinen
Rovaniemen Hai Longissa.
Noin vuosi sitten kirjoitin erääseen kansainvälisesti tunnustettuun ruokablogiin jo klassikoksi muodostuneen artikkelin nimeltä "Kiinalainen reklamaatio", jossa parjasin kiinalaisten tapaa kokota kanastaan jotenkin limaisaa. Turha luulla, että myöntäisin olleeni väärässä, mutta kuluneen vuoden aikana olen oppinut käymään noin kerran viikossa kiinalaisessa lounaalla. Lähinnä minut sinne vetää heidän perinneruokansa: friteeratut kanapallot. Mutta tulee siellä syötyä epäterveellisen suuria määriä muutakin, kuten tätä limaista kanaa.

En ole vieläkään saanut selville johtuuko kanan limaisuus keittiöhenkilökunnan 20-tuntisista työpäivistä vai tekevätkö he sen vain vittuillakseen? Olen kuitenkin sopeutunut. Joskus näinkin päin, yleensä arvoiseni merkkihenkilön mielihaluihin sopeutuvat kaikki muut, vauvasta vaariin. Virkistävää välillä astua valtaistuimelta ja katsella lautastaan tavallista kuolevaista etäisesti muistuttavan henkilön silmin.

Katsellaan taas vuoden päästä, ehkä olen siihen mennessä jo muuttanut Kiinaan ja limaan itse omat eläimeni.

4.11.2011

Pizzailtaman satoa


Puolivakituinen freelancer avustajamme, bingoemäntä Peter Uteros kutsui minut taas pizzabileisiin. Vastasin vähätukkaiselle ystävälleni myöntyvästi, sillä tiesin hänen rajattoman lahjakkuutensa pizzataikinan ääressä. Tässä lukijoille pari kuvaa ennen ja jälkeen uunin, ihan vain jotta teilläkin tulisi tajuton nälkä. Ja kyllä, näit oikein, alemmassa pizzassa on parsakaalta asiallisten täytteiden seassa. Koeta unohtaa tämä ruma tosiasia kuolatessasi.

3.11.2011

Rolls, herkku hengityskoneessa

Mama-ateria 5,95 euroa Sodankylän eteläpuolen Nesteellä.
Ei Rollsissa mitään erityistä ole. Myyvät ihan hyviä burgereita jotka tarjoillaan ranulien ja virvoitusjuoman kera. Samaa tekevät Suomessa Hesburger ja McDonalds ja.. Niimpä!

Kyllä tuohon hampparipikaruokaloiden listaan kaivattaisiin vähän vaihtelua. Rolls on perustettu 1988 ja taisi jossain vaiheessa olla melko laajastikin katukuvassa, mutta on ainakin pohjoisemmilla leveysasteilla taantunut parin pienen huoltsikan kylkeen. Saattaahan kyse olla vain uudesta toimintastrategiasta, jolloin antaisin pomoportaalle kenkää. Paikoista tulee jämäinen olo, viereisessä pöydässä huomioliiveihin sonnustautunut Jarno pistää pullopanttirahansa vakioveikkausriviin ja mutustaa kuivaa munkkia. Tulee sellainen olo että syödäänpä nyt tämä hamppari että voi jatkaa matkaa. Hampurilaista syötäessä tulisi ihmisen kyetä pysähtymään ja nauttimaan elämän perusarvoista, kuten rasvasta, sokerista ja suolasta. Myös vittumainen ulvova kakara naapuripöydässä kuuluu optimaaliseen pikaruoka-kokemukseen, niitä onneksi on huoltamoillakin.

Olisi virkistävää poiketa keskikaupungilla Rollsiin, ilman että tankkaa autoaan tai lottoaa. Oikeastaan toivoisin että Rolls olisi todellinen vaihtoehto, eikä ainoa vaihtoehto pienen paikkakunnan huoltamon kulmassa. Taitaa jäädä haaveeksi. Onneksi Hesen ja Mäkkärin muruja pöydän alta etsivät sentään Scan burgerit ja muutamat muut marginaalitason yrittäjät. Tsemppiä heille.

2.11.2011

Raskas työ...

...vaatii raskaat eväät. Ja hapokkaat eväät, jos multa kysytään. Vauvanhoito on kyllä muun työn ohessa melko raskasta tottumattomalle. Niinpä kaikille heille, joille asia on ajankohtainen nyt tai tulevaisuudessa, annan yhden lyhyen ohjeen:

Pitäkää huoli, että aina, aina on kylmää tölkkikolaa kaapissa. Ymmärsittekö, aina? Toiminu ainakin muhun.

Lapselle en oo vielä antanu, en kolaa enkä euron juustoa :D