Koivistolainen 2010-luku Wrap Up

Vuosikymmen vaihtui tuossa hetki sitten. Siis se vuosiluvun numero toinen oikealta. En halua tähän mitään matemaatikkospekulointia siitä, että vuotta nolla ei ole olemassa. Vuosikymmen vaihtui ja ihmiset tekivät someen tilinpäätöksiä henkilökohtaisesta elämästään. Tilinpäätökset omasta elämästä, let's face it, eiiivät ole kiinnostavia. Useimmathan toki pitävät siitä, että voivat kirjoittaa itsestään, oi olen rakastanut ja menettänyt, mutta kuka jaksaa lukea. Kansainvälisen ruokabloggarin sutkauksia ruoasta toki jaksaa, tässä siis tärkeimmät huomiot vuosikymmenestä. 

1. Olutkulttuuri muuttui, muuttuiko muu?

Yritin miettiä, mikä olisi suomalaisessa ruokaskenessä, ravintolamaailmassa tai missään muuttunut vuosikymmenen aikana. Vaikea kysymys. Eineksiä myydään edelleen, vaikka Kokkikartanosta ei oltu ennen kuultukaan. Kanaa myydään aina vain enemmän, vaikka hunajamarinointi onkin mennyttä (vai menikö jo ekalla vuosikymmenellä). Ravintolamaailmaa dominoi edelleen hampparit, kebu, thaikku-kinkki, vaikka kaikkiin noihin on nykyään liitetty sushibuffa ja tulihan Suomeen myös Taco Bell. Kaikki on pohjimmiltaan ennallaan, mutta luuloni voi johtua siitä, että oon ollut varsinkin vuosikymmenen jälkipuoliskon koko ajan joko kotona tai töissä, eli syönyt broilerisuikaleita tai Amicaa. 

Mutta. Kuolemaksenikaan en muista, miten olutta juotiin 2010-luvulla. Sen tiedän, että itse join ainakin yksinkertaisemmin silloin, eli halpaa lageria. Johtui osin toki siitä, ekan vuosikymmenen ajan olin marginaalisesti köyhempi kuin toisen. Mutta myös mausta ja tottumuksesta. Oliko valikoima kaupassa silloin millainen? On sen täytynyt muuttua. Suomessa on aluettu itse tehdä pirusti erilaista olutta ja tajuttu muutenkin, että vaalealle lagerille on muutakin vaihtoehtoa kuin jouluinen hulluttelu, eli suklaan kanssa tölkki tummaa lageria (tämä oikeasti joku tutkimustulos jouluoluista vuosien takaa). 

2. Vuosikymmenen suurin menetys: Vihreät (ei puolue)

Kuva: Arkistokuva

Mulla ja Jussilla on tunnetusti vanhat vitsit ja jutut. Ja tiettyihin asioihin palaamme kerta toisensa jälkeen, kuten vaikkapa Pallolaajennuksen toisen aallon aloittaneesta lasipullokolajutusta voi päätellä. On ehkä kuitenkin yksi asia, johon palaamme jos ei useammin, niin ainakin nostalgisemmin kuin muihin. Suuri rakkaus päättyi suureen menetykseen: Rainbow'n Vihreät, nevafoget. Ne oli mun Romeo, mä olin niiden Julia. Vuosikymmenen isoin menetys hands down.

Nää on ihan legendaarisella tasolla, jossa fatkojakaan ei enää tarvita. Mutta olihan ne hyviä! Hävinneet jo aiemmin kuin muistin, 2012 nimittäin Jussi on kysellyt niiden perään, lolz. Kannattaa tsekata myös alkuperäinen artikkeli. Allekirjoitan tekstistäni yhä joka sanan, mutta tärkeämpää on se, että tuo pöllökuva on ehdottomia suosikkejani Jussin otoksista tässä blogissa. Levätkää rauhassa Vihreät. 

3. Vuosikymmen yhdellä sanalla: tölkistyminen

Jos pitäisi kiteyttää 2010-vuosiluku yhdellä sanalla, niin se sana olisi tölkistyminen. Tölkit, my god, tölkit. Tämä siitäkin huolimatta, että vuosikymmenen jälkipuoliskolla kiihtynyt olutskenen muutos on varmaan ollut lasipullomarkkinoille hyväksi. 

Kai taustalla lienee joku lakimuutos, joka teki esim. oluen myynnistä tölkissä kannattavampaa. Tervetullut muutos tämä. Yksi vakihokemistammehan on edellä mainittu lasipullokola, mutta mitä tulee esimerkiksi olueen, niin itse näen sille kaksi vaihtoehtoa. Tölkki tai stobe. Tiedän Jussin ajattelevan tästä eri tavalla, mutta pääsäätöisesti tölkki > lasi-/muovipullo. Kaksi poikkeusta, toinen mainittu on tuo kola ja vissyssä toisaalta muovipullo on jostain syystä paras. 0,33-kokistölkkiä ei ole arkikäytössä voittanutta.

2010-luvun suurin ja merkittävin muutos, päästiin eroon lasipullojen roudaamisesta ja rumista pulloista. Suomalainen, vuonna 1953 käyttöön Väinö Paasosen suunnittelema pullo eritoten on niin epäviehättävä, että tätä ei jäänyt ikävä. Kruunukorkki, helvetinmoinen vaiva. Kuinka monesti pitänyt jollain polkupyörällä avata pullo nuoruudessa. Kyllä suon lapsilleni paremmin elämän kuin itselleni tässäkin suhteessa.