5.9.2011

Lama-ajan tekohengitystä eriarvoisuuden keuhkoihin

Possun sisäfile on hyvää. Sisäfile -50% hintaan on unelmien täyttymys, mutta ikinähän ei voi saada kaikkea mitä haluaa, joten nykyään on tyytyminen -30% alennustarroihin. Muistaakseni pari vuotta sitten päivämäärältään uhanalaiset tuotteet myytiin puoleen hintaan pois, nykyään alennus on 30% ja kyseiset ruuat nakataan illalla roskiin. Mielestäni olisi vähintäänkin oikein palauttaa hinnoittelun puolittaminen, jäisi deekuillakin enemmän rahaa 48 tunnin kotiviiniin. Elämme yhteiskunnassa, jonka keskellä ammottaa kuilu josta kaikuu onton suoliston kurina. Alennusfileet tasoittavat mielestäni mukavasti eroa ihmisten välillä. Edes joskus köyhä voi syödä rikkaan filettä, tuntea mahassaan kuolleen eläimen lämpimän myllerryksen. Köyhän arkieväät makkarasta olueen eivät tätä tuntemusta tarjoa. Kelassakin vittuillaan astetta enemmän jos suupielissä ei ole marinaadin jäämiä.

Tietysti pelkkä alennusliha ei vielä tee autuaaksi, pitää tosiaankin olla sitä kotiviiniä ruokajuomaksi ja pottuja lisukkeeksi. Riippuen mihin aikaan kuusta alennuslihansa laarista löytää, voi tehdä kuten minä tänään. Ostin kylkeen rasian lounassalaattia ja paistoin uunissa ranskikset. Kyllä kelpaa ja voittokulun jatkuminen ei pitäisi olla ainakaan eväistä kiinni.

Alamme lähentyä parvekegrillauskauden loppua, joten pitää varmaan järjestää pienimuotoiset ruokajuhlat ennen kuin kusi jäätyy päähän. Siitä lisää myöhemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti