Suomi VS. Ruotsi

Vasemmalla OLW Toasted Cheez Ballz, oikealla Taffel Nacho Cheese Balls.

Päätimme erään kapeavyötäröisen (katso kuva) cheeseballssien ammattimiehen kanssa näytellä 2011 jääkiekon MM-finaalin uudelleen, tällä kertaa Mikko Koivuina pelasivat palluranmuotoiset, juustonmakuiset naksut. Miten kävi, tapaammeko torilla vai tuodaanko vain pari puskaa ruusuja Helsinki-Vantaalle? Kaikki tämä selviää rivinvaihdon jälkeen!

Ennen testiä päätestaajamme osoitti suurta luottamusta Taffelin pallukoita kohtaan. Mikään ei voisi olla parempaa, ei edes ulkomailta tuodut naksut. Silmät sidottuna molempia peräjälkeen maistaessa hän julisti häiritsevän itsevarmaan ääneen että "Nuo ovat ruotsalaisia!" Tosiasiassa Aulis Gerlander joutui ilmoittavan niiden olleen juurikin Taffelin cheese ballsseja. Testaaja kuvaili kokemusta valaistumisena, kun ei tiedä paremmasta niin tyytyy vähäänkin. Uskoni tähän asiantuntijaan alkoi horjua tässä vaiheessa. Siinä vaiheessa kun hän oli tyhjentänyt kulhollisen OLW Cheez Ballzeja alkoi olla selvää kumpaa hän äänestäisi. Taffelin palloja, joita hän siis aiemmin rakasti, hän kuvailee tuntumaltaan "nahkaisiksi". Ruotsalaisten ilmavampi koostumus kuulemma vei sydämen, rahat ja lopulta terveyden. "Jumalauta tässähän pitää alkaa käymään Ruotsissa" hän virkkoi.

Itse diggailin testin aikana enemmän Taffeleista, mikä on poikkeavaa. Yleensä svedujen sipsit ovat todella hyviä, kuten arkistoartikkelista voit lukea. OLW ballzit olivat mielestäni liiankin ilmavia, eikä niistä jäänyt puraisun jälkeen mitään suussa pyöriteltävää ja makusteltavaa. Taffeleissa on sentään jonkun verran purtavaa ja mussutettavaa, täten niiden maku tulee paremmin ilmi. Maku sinänsä oli lähes identtinen molemmissa.

Ei tämä nyt ihan 6-1 mennyt.