6.2.2011

Kotiruisburgeria - ei paha sekään

Tän burgerin tekoon oli muistaakseni joku syy. Olikohan meillä ylimääräisiä pihvejä ja sitten ei sämpyjä, niin että piti tilapäisvälineillä säveltää jotain. En muista, kun kuva on varmaan pari kuukautta vanunut postaamatta.

Joka tapauksessa ruoasta syntyi suomalainen (kevät-, kesä-, syys- ja talvi-)klassikko, ruisburger. Sämpylät vaihtelevat eri paikoissa - ja jotkut ovatkin huippunannaa -, mutta en muista, että olisin missään nähnyt ravinteleissa tai pikaruokaloissa ruishampurilaisia tai ylipäätään juuri muita kuin vehnäisiä pullia muualla kuin Suomessa. En edes Ruotsissa, mutta jos joku on nähnyt, minua saa korjata.

Onhan nää hyviä. Ruis-QP:han on huippu, jos tavaramerkkipurilaisista puhutaan. Normisämpylä on ehdottomasti parempi ja se kannattaa useimmin ottaa, mutta ruis on hyvää vaihtelua. Se on vähän kuin huoriinmeno itäsuomalaisilla paperimiehillä: kyllä Pattaya on parempi, mutta vaihtelun vuoksi on välillä kiva käydä Venäjälläkin.

En kuitenkaan suosittele ruis-QP:ta tällä kertaa, sillä illalla postailen ensi viikon lounasvinkin jokaikiselle säädylle. Se on testattava ensin, sitten saa ottaa ruishamppareita taas. Kotona näitä saa tehdä. Siis kauppaan nyt ja kärreihin jauhelihaa, cheddaria ja reissareita, hopi-hop!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti