16.2.2011

Ruishampppari AKA maailman tehokkain käsiase

Pitihän se ruispurilainen testata. Siis tupla-QP. Jotenkin pelottava ilmestys tuo hamppari, reissumiehen (tmv.) välissä puoli paunaa lihaa. Olen jälleen melko sanaton.

En ole hirveä ruispurilaisten ystävä. Hyvä sämpy sen olla pitää. Vaihtelua se kuitenkin on, ja jossain määrin tässä taas mennään miehekkääseen suuntaan ruokavaliossa. Tunnelmaa lisää se, että myyjänainen selustansa varmistaakseen sanoo sinulle tiskillä "ne pihvit sitten tulee vähän yli siitä leivästä", ja voit vastata siihen miehekkäällä tyyneydellä: "Tiedän, mitä mietit. 'Ampuiko hän viidesti vai kuudesti?' Täytyy myöntää, että itsekin tässä kaikessa jännityksessä menin laskuissa sekaisin." Tai vaihtoehtoisesti piipittää, että ei se haittaa.

Ruispurilaisten syöminen vaan tahtoo olla hankalaa. Vaikka harjoitusta on takana, se silti menee äkkiä sottaiseksi kuin psykopaattimurhaajan jahtaaminen San Franciscon helteissä. Siitä huolimatta suositan kokeilemaan tuota ensiksi mainittua. Kai kaikki on ruishampparia joskus kokeillut? Pitäis olla osa peruskoulua nykyään. Kerran kuussa kasvisruokaa, kerran kuussa ruispurilaisia. Täytyy Pajuselle vinkata, kun miestä taas näkyy.

1 kommentti: