24.4.2011

Makkaran ja erittäin terävän puukon suhteesta


Kelit alkavat olla siinä tikissä, että talven aikana hoikistuneet muodot tarkenee lähteä pilaamaan tulille. Jos ja kun bensaa on riittävästi nuotion kyhäämiseen, seuraava asken olinkin grillimakkaran kuviointi. Talvellakin makkaroita toki syödään, mutta usein muotoseikat eivät ole omissa käsissä. Tekniikoita makkaran viiltelyyn on yhtä monta kuin persuilla puoluekantoja, eikä absoluuttisen oikeaa tapaa ole muita kuin se mitä Timo käyttää.

Lanseerasin jo oman tapani viime syksynä tässä blogautuksessa, näkemykseni ei ole muuttunut edes näin vaalien jälkeen. Viiltoja makkarassa tulee siis edelleen olla poikittain, vähintään yhtä tiheässä kuin 16-vuotiaan ranteissa. Ajoittain kuitenkin kannattaa leikkiä ruualla, kuten Jeesus tarkoitti. Kansalaisjournalistina omistin kevään ensimmäisen kyrsän Pallikselle. Perinteinen Wilhelm toimi aika hyvin luovan kuvioinnin alustana. Hiillos tirisee vähemmän, joten se voisi olla optimaalinen taidemakkara.. Jäämme odottamaan lukijoiden panoksia vaikkapa Facebook sivumme kautta! Kuka ehtii ekana mulkun näköisen makkaran kanssa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti